– Tilanne on katastrofaalinen.
Savonlinnan Opiskelija-asuntojen toimitusjohtaja Hannu Kurki kuvaa tilannetta tyhjillään olevan kerrostalon pihalla.
Savonlinna elää ensimmäistä syksyä ilman opettajankoulutuslaitosta. Noin 900 opiskelijaa ja päälle parisensataa henkilökunnan jäsentä on siirtynyt Joensuuhun.
Opiskelija-asunnoissa on tyhjillään 700 paikkaa. Kahdeksan kerrostaloa laitetaan peruslämmölle talven ajaksi. Kaupunki on purkanut kesän aikana jo viisi kaupungin vuokrakerrostaloa ja kuutisen rivitaloa.
Asukkaita asuntoihin löydy.
– Kaupunki kuolee, sanoo Pasi Herranen Savonlinnan keskustassa.
Ympärillä on lukuisia tyhjiä liikehuoneistoja. Kaupunki on arvioinut menettävänsä 12–13 miljoonan euron verran ostovoimaa vuositasolla opettajankoulutuksen siirron vuoksi.
Alue- ja kaupunkikehityksen asiantuntija Timo Aron arvio Savonlinnasta on karu.
– Savonlinnan muutos on ollut yksi rajuimmista mitä on ollut seutukaupungeissa.
Seutukaupungit ovat kovin erilaisia. Suurempia ja pienempiä, surkastuvia ja kasvavia. Etelä-Savon Savonlinna kuuluu ensin mainittuihin: se on suuri surkastuva seutukaupunki.
Pohjois-Pohjanmaan eteläkärjessä sijaitseva Ylivieska puolestaan on seutukaupunkien menestyjä. Puhutaan Ylivieskan ihmeestä.
Reilun 15 000 asukkaan Ylivieskan väkimäärä on kasvanut pitkään ja kasvun ennustetaan jatkuvan tulevina vuosina. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin väkiluku kasvaa yli 18 000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä.
Kaupungin työpaikat ovat viime vuosina lisääntyneet niin yksityissektorilla kuin julkisella puolellakin. Asuntoja rakennetaan ja uusi koulurakennus nousee kaupunkiin lähivuosina.
Kuten kaikilla Suomen kunnilla ja kaupungeilla, Ylivieskallakin on pulmansa. Sen velkataakka nousee lähivuosina. Kun vertaillaan muihin seutukaupunkeihin, Ylivieskalla menee kuitenkin erittäin hyvin.
Mistä Ylivieskan ihme syntyy?
Rumasti sanottuna Ylivieska on keskellä ei-mitään. Miksi ihmeessä se kasvaa?
Hiukan ristiriitaisesti sijainti kaukana suuremmista kaupungeista auttaa kaupunkia. Sen kauppa- ja palvelukeskittymä vetää asiakkaita ympäryskunnista.
Vasta hiljattain työnsä aloittaneen kaupunginjohtaja Maria Sorvisto kiittelee alueen yrittäjiä. Hän nostaa esiin erityisesti yhden, hyvin ristiriitaisen, hahmon.
– On ollut onni, että meillä on ollut yrittäjiä ja elinkeinoelämän toimijoita, jotka ovat rohkeasti laajentaneet yrityksiä. Vuonna 2003 kevättalvella Kärkkäinen avasi uuden markettinsa Savarin alueelle. Siitä lähtien meidän väkiluku on ollut kasvussa, Sorvisto sanoo.
Sorvisto viittaa Kärkkäisen tavarataloketjuun, jonka perustaja ja toimitusjohtaja Juha Kärkkäinen on ollut julkisuudessa viime vuosina runsaasti.
Kärkkäinen on muun muassa saanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Monet yritykset ovat boikotoineet tavarataloketjua.
Ylivieskaa hän on kuitenkin vaurastuttanut. Hänen perustamansa tavaratalon ympärille on vuosien varrella melkoinen vähittäiskaupan keskus.
Korkeakouluilla on väliä
Yliopiston vetäytyminen Savonlinnasta oli kaupungille turmiollista. Ylivieskassa ei ole yliopistoa, mutta ammattikorkeakoulu Centrian kampus on.
Se on kaupungille äärimmäisen tärkeä. Nuoret tuntuvat pysyvän paikkakunnalla hyvin, vaikka Oulun houkutus on vain puolentoista tunnin ajomatkan päässä.
Ylivieskassa syntynyt ja kasvanut stand up -koomikko Iikka Kivi kuuluu niihin, jotka lähtivät Ouluun. Hän kehuu kaupungin kulttuuritarjontaa ja ilmapiiriä virkeäksi.
– Nyt ollaan kuitenkin Pohjanmaalla, pitää olla sen suhteen realistinen: tämä on junttialuetta Suomessa. Täällä se ei kuitenkaan sillä tavalla näy. Luulen, että se voi johtua siitä, että täällä on ammattikorkeakoulu. Se kerää jonkun verran ihmisiä eri puolilta Suomea, Kivi pohtii pilke silmäkulmassa.
Centrian suurin omistaja on Kokkolan kaupunki. Lisäksi Centria toimii Pietarsaaressa. Jos syystä tai toisesta ammattikorkeakoulu keskittäisi toimintaansa ja vetäytyisi kaupungista, se olisi Ylivieskalle iso isku.
Seutukaupunkeja on Savonlinnan ja Ylivieskan lisäksi 53 kappaletta. Voit tutustua seutukaupunkeihin, niiden elinvoimaisuuteen ja taloudellisiin tilanteisiin vaikkapa Timo Aron ja Susanna Haanpään T55-Seutukaupunkianalyysin avulla.