Lähditkö tänään innolla töihin – vai alkoiko ketutus jo sunnuntai-iltana? Voit lohduttautua sillä, että tuo ketutus on etuoikeus, jota kaikille ei ole suotu.
Useampi kuin neljä viidestä vammaisesta henkilöstä on työelämän ulkopuolella.
Joskus kysymys on siitä, ettei kyseinen työ yksinkertaisesti sovi henkilölle, joka ei ole viimeistä piirtoa myöden täystyökykyinen. Usein tämä on vain tekosyy. Työnantaja on saattanut ilmoittaa suoraan, ettei tietty apuväline tai esimerkiksi tulkin käyttö sovi työpaikalle.
Näin kertovat yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä ja Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio maanantain Helsingin Sanomissa.
Suomesta löytyy esimerkkejä vammaisista henkilöistä, jotka lukeutuvat oman ammattikuntansa huippuosaajiin. Yksi heistä on Jukka Jokiniemi, joka johtaa valaisimia ja kirkasvalolamppuja valmistavaa Innojok-yhtiötä.
Vuonna 1993 kolmikymppinen Jokiniemi määriteltiin niin sokeaksi, että hän olisi voinut jäädä nostamaan työkyvyttömyyseläkettä. Jokiniemi päätti kuitenkin ryhtyä yrittäjäksi.
– Kun tiesin, että näkö heikentyy ja sokeuduin, lähdin hakeutumaan valaisinten pariin. Ajattelin, että valolla voi taistella sokeutumista vastaa. Sitä taistelua on käyty nyt 25 vuotta. Ehkä olen jonkinlainen valontuoja, Jokiniemi pohtii Ylen aamu-tv:n haastattelussa.
Joissain tapauksessa työkeskuksissa teettäminen on vaihtoehto sille, että teetettäisiin Kiinassa.
Jukka Jokiniemi, Innojok
Innojok ei tuo valoa vain heikkonäköisille. Yhtiön tunnetuin tuote lienee Yki Nummen vuonna 1960 suunnittelema design-valaisin Lokki.
Yhtiö vie valaisimia noin kahteen kymmeneen maahan ja työllistää 20–25 työntekijää.
“Sokeaa ei voi syyttää plagioinnista”
Miten työnteko sujuu muotoiluyhtiössä, jossa toimitusjohtaja on näkövammainen? Joskus jopa paremmin kuin muualla.
– Pyydämme muotoilijoita tuomaan mallinsa minulle jonkin sortin proto-versioina, kun en piirustuksista mitään ymmärrä. Tämä edellyttää, että prosessi viedään vähän pidemmälle, ja usein lopputulos on parempi, Jukka Jokiniemi kuvaa.
Hän kertoo tarinan, miten maailmankuulu muotoilija Eero Aarnio aikanaan keksi, että sokealle yrittäjälle voi tuoda valaisinsuunnitelmat pahvimalleina. Tänään pahvitmallit voidaan korvata 3d-tulosteilla.
Toimitusjohtajan työhön näkövamma tuo luonnollisesti omat haasteensa. Tarvittavan tiedon hankkiminen on tehtävä työläämmän kaavan kautta.
– Näkevänä voisin vain katsella ympärilleni, että mitä esimerkiksi kilpailijat tekevät. Toisaalta minua ei voi syyttää plagioinnista, Jokiniemi naurahtaa.
– Kun ei näe mitä kilpailijat tekevät, niin ei voi niitä kopioidakaan.
Työkyvyttömyys on paradoksi
Design-yrityksen johtamisen lisäksi Jokiniemi on kirjoittanut väitöskirjan ja kilpaillut purjehtijana. Mies tuntuu näin määrittelevän uusiksi sen, mitä “työkyvyttömyys” tarkoittaa.
Tuo sana on miehen mukaan paradoksi. Vaikka työkyky olisi mennyt, sitä voi olla paljon.
– Olen elävä esimerkki siitä, että monella osatyökykyisellä tai vajaakuntoisella voi olla huomattavankin paljon kapasiteettia ja työkykyä hyödynnettäväksi.
Jukka Jokiniemi pyrkii itse hyödyntämään tätä potentiaalia yritystoiminnassaan.
– On tietoinen valinta, että työllistämme osatyökykyisiä ja esimerkiksi maahanmuuttajia sekä omalla palkkalistalla että alihankkijoiden kautta. Joissain tapauksessa työkeskuksissa teettäminen on vaihtoehto sille, että teetettäisiin Kiinassa.
Jokiniemen mukaan yrittäjät tekevät järkeen perustuvia päätöksiä. Vaikka työtehtäviä jouduttaisiin sopeuttamaan ja apuvälineitä hankkimaan, osatyökykyisten palkkaaminen voi olla hyvinkin kannattava päätös.
– Vaikka työpanos ei olisi sata prosenttia, se voi tukien ansiosta silti olla hyvä rekrytointi ja valinta, Jokiniemi kuvaa.
– Toisaalta inhimillinen näkökulma on se, että työ on ihmiselle tärkeää. Ihmiset haluavat tehdä työtä ja kärsiä siitä, että maanantaina on kurja lähteä töihin.