Sibeliuskadun kentän kupeeseen kerääntyi torstai-iltapäivänä kiinnostuneita paikallisia todistamaan hetkeä, jolloin rekkajono kaartoi Suomen suurlipun tangon pystytyspaikalle.
Kuusi kuorma-autoa kuljetti 11 osaan paloiteltua satametristä lipputankoa. Sen toimitus viivästyi vuorokaudella, sillä Pietarista lähtenyt kuorma jumittui Vaalimaalle tullimuodollisuuksien venyttyä.
Lipputangon kokoaminen alkaa perjantaina, ja se kestää useita päiviä. Palat yhdistetään toisiinsa maassa, minkä jälkeen tanko on tarkoitus nostaa kahden nosturin avulla pystyyn ensi viikon keskiviikkona.
Tangon on valmistanut venäläinen konepaja Amira, ja sen ulkonäöllä on tahdottu kunnioittaa suomalaisuutta.
– Se on maalattu sinivalkoiseksi. Tämä juhlistaa lippua, joka tulee siinä pysyvästi liehumaan, kertoo Lippumaailman toiminnanjohtaja Kimmo Kiljunen.
Alun perin tanko oli tarkoitus saada pystyyn jo keväällä, jotta suurlippu oltaisiin voitu vetää salkoon Suomen lipun satavuotispäivänä 28. toukokuuta. Aikataulusta viivästyminen johtui hinta-arvion paisumisesta. Se johti lipputangon materiaalin vaihtamiseen puusta teräkseen. Haminan kaupunginvaltuusto hyväksyi liki 600 000 euron lisärahoituksen lipputangon rakentamiseksi neljä kuukautta sitten.
Horisontissa laaja lippumaailma
Koripallokentän kokoinen Suomen lippu on tarkoitus vetää salkoon avajaisseremoniassa 3. joulukuuta. Rahoitus lippuun sekä varalippuun on saatu lahjoituksena yli 30 maalta. Samalla lippu on suurin Suomessa valmistettu kangas ja maailman suurin Suomen lippu.
– Lippuja valmistetaan kaksi Aitoossa Flagmoren tuotantolaitoksessa. Ensimmäinen lippu on käytännössä valmiina. Toinen valmistetaan siltä varalta, että jotakin sattuu. Suomen lipun liehuessa juhlatangossa sen täytyy olla ehjä, Kiljunen sanoo.
Suurlippu toimii vetonaulana laajemmalle lippumaailmakokonaisuudelle, jonka on määrä valmistua Haminaan vuosina 2022–2023. Lippua tulee ympäröimään lippupuisto, jossa liehuu muidenkin maiden lippuja. Lippumaailmaan on tarkoitus rakentaa myös digitaalinen opetusmaailma, jossa kerrotaan muun muassa eri lippujen historiasta.
– Tämä vaatii edelleen ideointia. Olemme varanneet investointiin rahaa seuraavillekin vuosille, Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu kertoo.
– Oleellista on, että lippumaailmaan syntyy riittävästi syventävää tietoa, joka voisi vetää kävijöitä. Uskon, että se houkuttaa esimerkiksi leirikouluja, erilaisia yhdistyksiä ja matkailijoita Haminaan. Suurlippu on vain yksi osa sitä.