Kiusaamisen vaikutuksia ei tajuta, ja siihen puututaan usein väärin ja myöhään. Näin sanoo Heikki Turkka Aseman lapset -järjestöstä, joka selvittää ja sovittelee pitkittyneitä kiusaamistapauksia. Keskeinen ongelma on Turkan mukaan se, ettei puututa oikeaan asiaan.
– Puututaan siihen, mitä nähdään, ei siihen, mistä kiusaaminen on lähtenyt tai mitkä ovat sen vaikutukset. Se on kuitenkin vain jäävuoren huippu.
Turkka antaa esimerkin. Nuorta on kiusattu pitkään niin, ettei kukaan ole puuttunut asiaan. Jossain tilanteessa hän menettää hermonsa tai puolustautuu väkivallalla. Tuloksena on rangaistus koulussa tai rikosilmoitus poliisille.
– Aikuiset rankaisevat nuorta tilanteessa, jossa hän on kertonut niille, että häntä on kiusattu. Erotetaan tai annetaan jälki-istuntoa siitä, että nuori puolustaa itseänsä.
Turkka sanoo, ettei kiusaajankaan rankaisemisesta ole juuri apua.
– Kiusaaja on keinoton ihminen. Jos vain annetaan jälki-istuntoa, me emme puutu siihen, mistä se kiusaaminen johtuu.
Aseman lapset oli mukana Elisan teettämässä nettikiusaamisselvityksessä. Vastaajista liki 20 prosenttia kertoi kokeneensa kiusaamista ja 15 prosenttia verkkokiusaamista. Yli 60 prosenttia kertoi, että heitä on häiriköity verkossa.
Selvityksen toteutti Prior Konsultointi nettipaneelissa heinäkuussa. Siihen vastasi runsaat kuusisataa 15-17-vuotiasta nuorta.
"Kouluja vaivaa osaamisen, ajan ja tahdon puute"
Turkan mukaan vastuu kiusaamiseen puuttumiseen on kouluilla. Puuttumisen esteenä ovat hänen mukaansa osaaminen, aika ja tahto, tarkemmin niiden puute. Hänen mielestään yläkoulujen opettajien koulutuksessa pitäisi painottaa enemmän kasvatusnäkökulmaa, jotta opettajat osaisivat kohdata ja ymmärtäisivät muitakin kuin hyvinvoivia ja hyväkäytöksisiä nuoria.
– Yläkouluissa on työssä aineopettajia, jotka ovat sen opettamansa aineen asiantuntijoita, eivät kasvattamisen.
Jos koulu ei puutu kiusaamiseen, Turkan mukaan kiusatun vanhemman pitäisi tehdä asiasta lastensuojelu- ja rikosilmoitus.
– Lastensuojeluilmoituksen tekemistä omasta lapsesta voidaan pelätä, että se johtaa huostaanottoon. Oikeasti se johtaa siihen, että viranomaiset puuttuvat asiaan.
Somessa voi täyttyä monen rikoksen tunnusmerkistö
Vanhempi konstaapeli Kristian Paavilainen Helsingin poliisista kehottaa tekemään kiusaamisesta rikosilmoituksen, vaikka tekijä olisi alle 15-vuotias.
– Useimmiten koulukiusaaminen on rikos. Sanon aina kouluissa, että jos koet, että se on väärin, se todennäköisesti täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön, hän sanoo.
Vaikka 15-vuotiaalla ei ole rikosoikeudellista vastuuta, vahingonkorvausvastuu on.
Paitsi fyysisessä kiusaamisessa, myös sosiaalisessa mediassa täyttyy helposti moni rikoksen tunnusmerkistö, Paavilainen sanoo.
– Uhkailu, jossa annetaan ymmärtää, että toiselle sattuu jotain pahaa - tällainen henkeen ja terveyteen kohdistuva kiusaaminen täyttää lähtökohtaisesti aina rikoksen tunnusmerkistön.
Lisäksi haukkuminen tai perättömien huhujen levitteleminen voi täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Salaa kuvaamisessa ja kuvien ja videoiden levittämisessä kyseeseen voi tulla yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja salakatselu, Paavilainen sanoo.
Rikosilmoituksen myötä asia päätyy myös lastensuojelun tietoon ja usein selvitettäväksi. Tämä on Paavilaisen mukaan tarpeen, koska usein kiusaajakin tarvitsee apua.
Lue myös:
Nettikiusaamista kokee joka seitsemäs 15–17-vuotias, ilmenee selvityksestä
Instagram puuttuu verkkokiusaamiseen uuden filtterin avulla
Trollit ja valeuutiset hämmentävät: "Tulee vastaan aika hulppeita juttuja"
Jokainen juoruaja ei ole trolli – Valheiden levittämisestä ei kukaan ota vastuuta
Nuori häpeää ulkonäköään eikä sitä voi estää – kasvata itsetuntoa jo lapsena
Poliisi hämmästelee nettikiusaajien julmia sanoja – jotkut kiusatut eivät uskalla mennä kouluun