Ihmiskunnan vanhimmat tunnetut taideteokset ovat tulkinnanvaraisia viivoja ja pisteitä. Sitten luoliin alkoi ilmestyä kuvia eläinlajeista, joista monia ei enää ole.
Vakiintuneen käsityksen mukaan vanhimmat eläinmaalaukset tehtiin nykyisissä Ranskassa ja Espanjassa. Uusi tutkimus todistaa toista.
Nykyisessä Indonesiassa luoliin maalatut eläimet ovat ainakin 40 000 vuoden ikäisiä ja todennäköisesti vanhempia, kertoo australialaisen Griffithin yliopiston johtama tutkimus.
Borneon saaren Itä-Kalimantanin vuoriston luolien maalaukset löydettiin 1990-luvun puolivälissä. Eläinten kuvien lisäksi luolissa on abstrakteja kuvioita ja tuhansia ihmiskäsien ääriviivoja noudattelevia piirroksia.
Maalausten ikä selvisi kuudesta luolasta otettujen kalsiumkarbonaattinäytteiden uraanisarja-analyysilla. Se perustuu vauhtiin, jolla radioaktiivisen alkuaineen isotoopista syntyy stabiilin tytäralkuaineen isotooppia.
Borneolainen nauta voitti ranskalaisen sarvikuonon
Vanhimmaksi osoittautui Lubang Jeriji Saléhin luolan eläimenkuva. Se on ainakin 40 000 vuoden takaa, mutta oletettavasti paljon vanhempi, noin 51 800 vuoden ikäinen, tutkijat sanovat.
Tätä ennen vanhin taideteos, joka esittää kiistatta jotakin elävää, löydettiin Ranskasta Chauvet-Pont-d'Arcin luolasta jokseenkin samaan aikaan kuin Kalimantanin maalaukset ja piirokset.
Ranskalaisen sarvikuonon iäksi on laskettu 35 000–39 000 vuotta.
Lubang Jeriji Saléhin otus on luultavasti villinauta banteng, jonka lajitovereita elää yhä Borneossa, kertoo tutkimusta johtanut apulaisprofessori Maxime Aubert.
Myös vanhimmat kämmenten kuvat ovat samanikäisiä. Taiteilu ei kuitenkaan loppunut siihen, vaan jatkui 20 000 vuoden ajan. Uusia kuvia tehtiin myös vanhojen päälle.
Borneo ei ollut vielä saari
Indonesialainen arkeologi Pindi Setiawan on tutkinut sankan sademetsän sydämessä sijaitsevien jylhien vuorien luolamaalauksia niiden löytämisestä asti. Alue on erittäin vaikeakulkuinen, joten maalausten säilyminen salaisuutena ei ollut mikään ihme.
– On mysteeri, keitä nämä jääkauden taiteilijat olivat ja mitä heille sitten tapahtui, Setiawan sanoo.
Nykyisin Borneo on maailman kolmanneksi suurin saari, mutta suurimman osan viimeisimmästä jääkaudesta se oli Euraasian mantereen itäisin kärki. Länsilaidalla oli Eurooppa, jossa esittävän taiteen on aiemmin oletettu syntyneen.
– Nyt näyttää siltä, että luolataide sai alkunsa samaan aikaan paleoliittisen Euraasian vastakkaisilla kulmilla, sanoo Aubertin kollega, apulaisprofessori Adam Brumm.
Uusin tutkimus on ilmestynyt Nature-lehdessä. Neljä vuotta sitten Aubert ja Brumm julkaisivat samassa arvostetussa tiedejulkaisussa tutkimuksen, jossa Sulawesin saaren kalliomaalaukset arvioitiin viitisen tuhatta vuotta nuoremmiksi kuin borneolaiset nyt.
Sulawesi sijaitsee Borneon itäpuolella, eikä se ollut kiinni Euraasiassa. Tutkijat kuvaavat sitä tärkeäksi astinkiveksi ihmiskunnan matkalla Aasiasta Australiaan.
– Meidän tutkimuksemme perusteella näyttää siltä, että kalliotaide levisi Borneosta Sulawesiin ja sieltä eteenpäin. Kenties se päätyi Australiaan jo ensimmäisten asuttajien mukana, Aubert sanoo.
Ihminen ilmestyi kuviin paljon myöhemmin
Itä-Kalimantanin tutkimuksissa on ilmennyt myös, että noin 20 000 vuotta sitten kulttuurissa tapahtui suuri käännös, joka näkyy myös maalauksissa. Ehkä syynä oli ilmasto, tutkijat pohtivat. Jääkauden jääpeite oli tuohon aikaan laajimmillaan.
Muutamia tuhansia vuosia myöhemmin luoliin ilmestyivät myös ensimmäiset ihmistä esittävät kuvat. Tikku-ukkomaisilla pikkuihmisillä on päähineet. Jotkut tanssivat, toiset metsästävät.
Odottamaton käänne kallion pintaan tehdyn taiteen tutkimuksissa ei ole tänä vuonna ensimmäinen. Saksalaisen Max Planck -instituutin tutkijat tarjosivat alkuvuonna toisen yllätyksen.
Espanjasta löytyneet pisteet ja viivat eivät olleetkaan meidän esivanhempiemme tekemiä, vaan ne teki Eurooppaa jo kauan ennen meitä asuttanut neandertalinihminen, Max Planckin tutkijat sanoivat.
Kuvioilla on heidän mukaansa ikää ainakin 64 000 vuotta. Ajoitus on tosin herättänyt tiedeyhteisössä myös epäilyksiä.
Ei Aasia, ei Eurooppa, vaan sittenkin Afrikka?
Ihmiskunnan varhaisimpien taideteosten tutkimus ei varmasti ole tässä. Paljon on epäilemättä yhä tietämättä.
Aubert pitää erityisen kiinnostavana sitä, miten samanlainen tyyli taiteilijoilla oli Euraasian kummallakin kantilla.
Entäpä jos maalauksia tehtiinkin alkujaan jo Afrikassa ja muuttajat toivat ne yhteisiltä juurilta sekä Eurooppaan että Aasiaan? Ehkä kuvia ei vain ole vielä löydetty laajalta mantereelta?
Sekin on toki mahdollista, myöntävät Brumm, Aubert ja Setiawan artikkelissaan The Conversation -lehdessä.
Video, jolla tutkijat esittelevät Itä-Kalimantanin löytöjä, aukeaa tästä linkistä.
Korjaus kuvatekstiin 10.10. klo 9.15: Lascaux'n luolat sijaitsevat Lounais-Ranskassa, eivät Itä-Ranskassa.