Kiire, kehuminen ja auktoriteetti ovat monelle vaarallinen yhdistelmä. Juuri näitä moni huijari osaa käyttää hyväkseen.
Jokaista ihmistä on joskus huijattu, mutta jos joku tuntee tulevansa huijatuksi kerta toisensa jälkeen, kannattaa tutustua Pete Poskiparran ja Jose Ahosen kirjoittamaan kirjaan Huijauksen anatomia.
Miehet ovat mentalisteja eli he ovat tavallaan taikureita, mutta sorminäppäryyden sijasta he tekevät temppuja, jotka tapahtuvat ihmisten mielessä.
Poskiparta ja Ahonen sanovat Ylen aamu-tv:n haastattelussa, että ihmisiä on yleensä varsin helppo huijata, mutta ei kuitenkaan kaiken aikaa, kuten jo Abraham Lincoln totesi.
Yhteiskunta perustuu luottamukselle
Jose Ahonen sanoo, että mentalisteilla on hyvä aitiopaikka havaita, miten kapea ihmisten havainnointikyky on. Silloin vedätykset menevät hänen mukaansa helposti läpi.
– Ihmisillä on edelleen tarve ja halu uskoa, että kaikki ajattelevat meistä hyvää ja että tuo tuskin on huijari. Se on ihan hyvä, koska muuten me olisimme koko ajan toistemme kurkussa kiinni, sanoo puolestaan Pete Poskiparta.
Tässä on kuitenkin vaaran paikka. Poskiparta ja Ahonen kertovat esimerkkinä kokeilleensa kahteen kertaan, kuinka helppo kaupasta on viedä tavaraa kenenkään estämättä.
Toisessa he soittivat viiteen vaatekauppaan ja kertoivat olevansa suuresta vaatefirmasta tekemässä kuvauksia Tampereella. Firman vaatteet olivat kuitenkin unohtuneet matkasta ja niitä tarvittaisiin kaupasta lainaksi.
Jokaisesta kaupasta annettiin assistentin matkaan tuhannen euron arvosta muotivaatteita.
Toisessa tapauksessa kaupasta vietiin pelikonsoli. Aluksi kaupan vartiointiliikkeeseen soitettiin, että kauppaan on tulossa epäilyttävän näköinen ja epäilyttävästi pukeutunut asiakas. Samaan aikaan kauppaan tuli myös siististi pukeutunut mies, joka anasti pelikonsolin.
Molemmat poistuivat yhtä aikaa, mutta portin annettua hälytyksen vartijat ottivat kiinni henkilön, josta oli etukäteen varoitettu. Varsinainen varas pääsi omille teilleen.
Molemmissa tapauksissa tavarat tietenkin palautettiin kauppoihin.
Kokeet kuitenkin osoittavat, miten helppo on langeta uskottavalta näyttävän tai siististi pukeutuneen henkilön pauloihin.
Huijauksia ei kuitenkaan pidä sotkea pieniin valkeisiin valheisiin. Poskiparran ja Ahosen mukaan ne ovat aivan hyväksyttäviä, sillä joka asiassa täydellisen totuuden sanominen aiheuttaisi vain vaivaantuneita tilanteita.
Todellinen huijari kuitenkin liikkuu mustalla tai vähintään harmaalla alueella: hänen tavoitteenaan on saada yleensä rahallista etua toisia huijaamalla.
Muokattu 9.11. klo 15:24. Lisätty Pete Poskiparran sitaatti ihmisten halusta uskoa toisistaan hyvää.