Haminan kaupunki joutuu edelleen odottamaan tietoja satametrisen lipputangon turvallisuudesta.
Lipputangon toimittajalta oli pyydetty lisätietoja perjantai-iltapäivään mennessä, kun selvisi, että urakoitsijan toimittamat tiedot ja laskelmat eivät anna riittävän luotettavaa kuvaa tangon rakenteesta. Venäjällä valmistetun lipputangon lujuuslaskelmissa on käytetty amerikkalaista laskutapaa, joka ei täysin vastaa suomalaisia turvallisuusstandardeja.
Haminan kaupunki kertoi perjantaina iltapäivällä, että uusien lisätietojen valossa tarkastajalla ei edelleenkään ole käytössään tietoja, jotta lipputangon turvallisuus voitaisiin varmistaa.
Kaupungin mukaan varmistusta odotetaan nyt parin viikon sisällä.
Tarkastajan perjantaina antaman lausunnon mukaan lippusalko "kestää nykyiset, tavanomaiset alueella vallitsevat sääolosuhteet eikä välittömiä turvajärjestelyjä ole tarpeen rakentaa".
Kaupunki myös kertoo huolehtivansa alueen ja asukkaiden turvallisuudesta. Tarvittaviin turvatoimenpiteisiin ryhdytään, jos olosuhteet sitä edellyttävät.
Jos tuuli yltyy myrskyksi, mitä kaupunki tekee?
– Sitten alueen ympärille pystytetään turva-aidat, Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu sanoo.
Koripallokentän kokoinen Suomen lippu on tarkoitus vetää salkoon 3. joulukuuta järjestettävässä juhlassa. Lippua ei voi kuitenkaan vetää salkoon, ennen kuin salko saa käyttöönottoluvan.
Tanko valmistettu Pietarissa
Kaupunki tilasi tangon suomalaiselta ADS Finland -yritykseltä, joka teetti sen venäläisellä Amira Group -konepajalla Pietarissa.
Hankkeen tarkastajana toimivan A-insinöörien vertailulaskelmien mukaan tanko ei täytä Suomessa vaadittuja kriteerejä.
Siitä huolimatta ADS Finland pystytti lipputangon marraskuun alussa. ADS Finlandin toimitusjohtaja Kari Hyrkäs sanoi perjantaina aamupäivällä, että riskiä tangon hajoamisesta ei pitäisi olla.
Hän ei myöskään nähnyt ongelmia siinä, että tanko on pystytetty ensin ja laskukaavoja pyydetty vasta sen jälkeen.
– Tarkastusta tekevä kolmas osapuoli [A-insinöörien edustaja] on pyytänyt niitä laskelmia, että miten tämä lipputanko on laskettu. Se on tehty tällaisella amerikkalaisella simulaatio-ohjelmalla, joka ei näytä vastauksessaan suoraan laskentaketjun koko prosessia. Nyt on pyydetty tietoa, mitä kaavoja ja arvoja on käytetty laskennassa, että on päästy ilmoitettuun lopputulemaan, Hyrkäs sanoi.
"Urakoitsija on ottanut riskin"
Haminan rakennustarkastaja Ari Brusila kuvailee, että ADS Finland on ottanut riskin pystyttäessään tangon ennen selvitysten saamista.
– Urakoitsija on ottanut riskin tietäen suunnitelman puutteet. Mutta ilmeisen vakaalla ajatuksella se on sitten laittanut tangon pystyyn, tietäen, että kolmannen osapuolen lausunnon jälkeen sille voi käydä toisinkin, Brusila sanoo.
Mutta eihän riski ole vain urakoitsijan ongelma, koska tangon vieressä kulkee autotie ja ihmisiä käy katselemassa tankoa aivan vierestä?
– Joo, ei se tietenkään pelkästään urakoitsijan riski ole. Kyllä se kohdistuu myöskin rakennuttajaan.
Kaupungillako ei ollut huolta turvallisuudesta silloin, kun urakoitsija pystytti tankoa? Eikö kukaan tullut sanomaan, että tarkistetaan ennen kuin pystytetään?
– Niin, mutta aidattuhan se oli silloin [pystytettäessä]. Ei siinä ollut sellaista… Ja nyt aidataan sitten sitä taas uudestaan [tarvittaessa].
Brusila kertoo, että lipputangolle on myönnetty aikoinaan rakennuslupa. Lipputanko on kuitenkin yhä virallisesti rakennusvaiheessa, eli käyttöönottoa ei ole suoritettu.
– Sellaista riskiä ei ole ollut, että tanko kaatuisi näillä tuulilla, mitä siellä on ollut. Sillä lailla se on aika riskitön asia, Brusila sanoo.
Venäjällä valmistettu lipputanko on rakennettu 11 osasta.
Hankkeen tarkastajana toimiva A-insinöörit huomasi jo lokakuun alussa, että lipputangon lujuuslaskelmissa oli puutteita. Laskelmat eivät antaneet luotettavaa kuvaa 100 metriä korkean lipputangon rakenteesta.
Puutteista raportoitiin kaupungille heti lokakuun alussa. Silti lipputanko pystytettiin marraskuun alussa.
Suurlipulla on ollut epäonnea
Alun perin maailman suurimman Suomen lipun piti liehua salossa jo toukokuussa, jolloin Suomen lippu täytti tasan 100 vuotta.
Aikataulu ei pitänyt, koska rakentamiskustannukset nousivat odotettua korkeammiksi. Kaupunki joutui harkitsemaan tangon pituuden ja materiaalin uusiksi.
Lopulta satametrinen tanko päätettiin tehdä puun sijaan teräksestä. Tanko maksaa kaupungille lähes 740 000 euroa. Kaupungin piti myöntää sen rakentamiseksi yli puolen miljoonan euron lisämääräraha.
Lisäksi kaupunkilaiset ovat vastustaneet hanketta.
Tangon kuljettaminen Haminaan ei sekään onnistunut täysin ongelmitta. Sen toimitus viivästyi vuorokaudella, sillä Pietarista lähtenyt kuorma jumittui Vaalimaalle tullimuodollisuuksien venyttyä.
9.11. klo 16.04: uutista täydennetty Haminan kaupungin iltapäivällä antamilla tiedoilla.
Lue myös:
Epäonni Haminan jättimäisen lipputangon ympärillä jatkuu – sen kestävyyteen ei voi luottaa