Puumanainen, keski-ikäinen lady, tutustuu nuoreen mieheen Tinderissä, ja pariskunta rakastuu. Pian he muuttavat yhteen. Mitä veikkaat, kestääkö liitto?
Vastaus on, että eron riski on suuri.
1. Ikäero rassaa puumanaisten suhteissa
Turun yliopiston tutkija Marika Jalovaara seurasi kollegansa Hill Kulun kanssa tänä vuonna ilmestyneessä tutkimuksessa Tilastokeskuksen rekisterien avulla 140 000 pariskunnan avo- ja avioliittoja. He selvittivät, mitkä tekijät laskevat tai kasvattavat eroriskiä.
Aineistossa oli 9 700 pariskuntaa, joissa nainen on yli viisi vuotta miestä vanhempi.
Jalovaara ja Hill eivät erikseen laskeneet, miten suuri eroriski on, jos nainen on esimerkiksi yli 10 tai 15 vuotta miestä vanhempi. Tällaiset tapaukset ovat lopulta melko harvinaisia. Silti jo niissä tapauksissa, joissa nainen oli vähintään viisi vuotta vanhempi, eroriski oli kaksinkertainen verrattuna siihen, että pariskunnan osapuolet olivat samanikäisiä.
2. Vastakohdat eivät täydennä toisiaan
Väitetään, että vastakohdat täydentävät parisuhteessa toisiaan. Se ei ole ihan totta. Kun kävimme läpi aineistoa aiemmin tällä viikolla ilmestynyttä erotestiä varten, huomasimme, että suomalaiset tykkäävät olla samankaltaisten kumppanien kanssa.
– Tarkkaan ottaen ihanne ei ole ihan samankaltaisuus, Jalovaara sanoo.
– Ihanne on, että mies on hieman enemmän kuin puolisonsa: vähän vanhempi, pidempi ja paremmassa sosiaalisessa asemassa.
Tällaiset liitot miellyttävät suomalaisia eniten. Säännöstä poikkeaminen näyttää tilastojen valossa lisäävän eroriskiä, Jalovaara kertoo.
Erotestin taustalla olevista tutkimuksista kävi ilmi esimerkiksi, että ruotsinkieliset pariskunnat eroavat suomenkielisiä vähemmän, mutta jos toinen on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen, eroriski olikin korkeampi kuin täysin suomenkielisillä. Eri kieliryhmistä tulevien tausta voi olla "liian" erilainen.
Toinen esimerkki: päihdeongelma lisää eroriskiä, mutta jos pariskunnan juomatavat ovatkin melko samankaltaiset, se puolestaan pienentää eroriskiä.
3. Olemme perinteisiä
Sen lisäksi, että kävimme läpi akateemisia tutkimuksia, kysyimme Taloustutkimuksen välityksellä noin 1 500 suomalaiselta heidän parisuhdehistoriastaan.
Kävi ilmi, että olemme suorastaan hämmästyttävän perinteisiä.
Lapset esimerkiksi kuuluvat avioliittoon. Vastaajista noin 40 prosenttia oli sekä hankkinut lapsia että mennyt naimisiin. Vain kolmisen prosenttia eli lapsiperhearkea avoliitossa.
Avoliittoja suomalaisilla on tyypillisesti 1–2 elämänsä aikana. Nuorilla sukupolvilla on elämänsä aikana hieman enemmän avoliittoja kuin keski-ikäisillä ja senioreilla, vaikka vanhat sukupolvet ovat ehtineet elää pidempään.
4. Moni löytää kumppanin vasta kypsällä iällä
Vielä yksi huomio: noin 16 prosentilla suomalaisista ei ole koskaan ollut yhtäkään avo- tai avioliittoa. Nuorimpien kohdalla on ymmärrettävää, etteivät he ole vielä ehtineet solmia liittoja. Yli 30-vuotiaistakin joka kymmenes elää silti yksin.
Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula sanoo, että hänen tutkimuksissaan noin 1–2 prosenttia suomalaisista on kertonut seniori-iässä, ettei heillä ole koskaan ollut minkäänlaista seurustelusuhdetta, avoliittoa tai avioliittoa.
Useimmat meistä löytävät siis kumppanin itselleen viimeistään kypsällä iällä, mutta kaikki eivät koskaan.
Lisää luettavaa: