Britannian hallituksen horjuminen ja brexit-epävarmuus heiluttivat osakekursseja ja punnan arvoa torstaina.
– Se kertoo huolestuneisuudesta. Nyt ollaan tilanteessa, jossa alkaa tapahtua, kun brexitistä tulee totta. On luonnollista, että markkinat hermoilevat, kun kukaan ei tiedä mitä se [brexit] tarkoittaa, Aktian pääekonomisti Heidi Schauman sanoo.
Sijoittajien hermoilu voi jatkua vielä useita viikkoja.
– Ei aidosti tiedetä, mitä tuleman pitää. Todennäköisyys, että ei synny mitään sopimusta vaan tulee kova brexit, on ilmeisesti markkinoiden silmissä lisääntynyt, Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä arvioi.
Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen uskoo, että myös poliittinen epävarmuus jatkuu. Kysymyksiä on useita.
– Pysyykö Theresa May Britannian pääministerinä, pysyykö hallitus kasassa, ajaudutaanko uusiin vaaleihin, nouseeko työväenpuolueen Jeremy Corbyn valtaan, mitä brexit-sopimukselle tapahtuu?
Pienten yritysten vaikea varautua
Britannian tapahtumilla tuskin on suoraa vaikutusta Suomeen.
– Jos epävarmuus jatkuu ja Britannia lähtee EU:sta ilman sopimusta, niin yrityksille vaikutukset ovat kohtalaisen suuria – sellaisille, jotka eivät ole valmistautuneet, Schauman sanoo.
Etenkin suuret yritykset ovat jo valmistautuneet siihen, että brexit voi tarkoittaa mitä tahansa.
– Jos brexitistä ei tule sopimusta ja Britannia vain eroaa, kukaan ei tiedä mitä tapahtuu. Pienten yritysten on mahdotonta varautua sopimuksettomaan brexitiin. Silloin pitää valtioiden tasolla neuvotella, miten tilanteesta selvitään, Ronkainen arvioi.
Suomeen ongelmia voi tulla Euroopan kautta
Suomen brexit-riski voi käydä toteen, jos monet muut kansainvälisen tilanteen epävarmuudet vyöryvät päälle samaan aikaan. Euroalueen taloudessa on pilviä, talousveturi Saksan kasvu on hidastunut. Kauppasodat vaikeuttavat vientiä ja tuontia.
– Jos myllerrys leviää ja esimerkiksi Italian aiheuttama hässäkkä laajenee, niin silloin Euroopan tilanne voi muuttua hankalaksi ja vaikuttaa myös Suomeen. Toistaiseksi tämä on kuitenkin brittien ongelma eikä meidän, Schauman sanoo.
Vihriälän mielestä brexitissä on kolme vaihtoehtoa: sopimus hyväksytään nilkuttaen, tulee sopimukseton ratkaisu tai ero perutaan jollain tavalla.
– Viimeinen vaihtoehto olisi taloudelle paras, mutta en pidä sitä kovin todennäköisenä.
Taloudelle huonoin olisi sopimukseton brexit.
– Jäsenmaat ja komissio ovat tehneet pieniä varautumistoimia sitä varten. Epäilen, että ne eivät kuitenkaan ole riittäviä, jotta kaikista ongelmista selviydyttäisiin kevyesti, Vihriälä sanoo.
EU haluaa sopia brexitistä ennen muita koitoksia
Ronkaisen mielestä Theresa May voi hyvinkin saada parlamentin enemmistön sopimuksen taakse, kunhan hän pystyy perustelemaan sen tärkeyden riittävän hyvin.
Mayn sopimuksella Britannia saa vuoden 2020 loppuun asti aikaa neuvotella brexitin jälkeisestä vapaakauppasopimuksesta.
Jos parlamentti sitä vastoin hylkää sopimuksen, Britannia eroaisi EU:sta kylmiltään. Heti seuraavina päivinä ja viikkoina sen pitäisi neuvotella kaikki vapaakauppasopimukset EU:n ja ulkopuolisten maiden kanssa.
– Parlamentti ei kannata nyt esiteltyä sopimusta, mutta se ei kannata myöskään hallitsematonta eroa. Silloin voi olla pienempi paha äänestää sopimuksen puolesta.
EU:lta tuskin löytyy intoa neuvotella enää uusia brexit-sopimuksia.
– Ensi vuosi on EU:lle vaikea. Brexitin jälkeen tulevat eurovaalit, pitää sopia seitsenvuotisesta budjetista, pitää nimittää komission, EU-neuvoston ja Euroopan keskuspankin johtajat. Mitä enemmän brexit menee solmuun, sitä vaikeammaksi nämä muut päätökset tulevat, Ronkainen sanoo.
Hänen mielestään brexit helpottaa EU:n uusiutumista ja uskottavuuden parantamista niin kansalaisten kuin muunkin maailman silmissä.
– Kun Britannia eroaa EU:sta, suuri jarruttaja lähtee pois. Se mahdollistaa EU:n poliittisen identiteetin löytämisen ja uudistamisen, koska Britannia on ollut niin vastahakoinen jäsen.
Lisää aiheesta:
Mitä siitä seuraisi, jos Britannia lähtisi EU:sta ilman sopimusta?