Naiset rikkovat ennätyksiä pörssiyhtiöiden johtopaikoilla. Naisten osuus suomalaisyhtiöiden hallituksissa on kolminkertaistunut runsaassa kymmenessä vuodessa.
Tämä käy ilmi Keskuskauppakamarin kahdeksannesta naisjohtajaselvityksestä, joka kattaa kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt.
Suurten pörssiyhtiöiden hallituspaikoista naisilla on nyt 34 prosenttia ja kaikkien kokoluokkien pörssiyhtiöissä 29 prosenttia.
Suurissa yhtiöissä ero viime vuoteen on hienoinen. Nousua naisten hallituspaikoissa oli vain prosenttiyksikön. EU-maiden keskiarvo naisten hallituspaikoissa suurimmissa yhtiöissä on 26,2 prosenttia.
Pienissä yhtiöissä naisten hallituspaikkojen määrä on noussut eniten.
Keskuskauppakamari: Itsesääntely toimii
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa kiittelee, että naisten osuuden jatkuva nousu kansainvälisestikin verrattuna hyviin lukuihin johtuu elinkeinoelämän itsesääntelystä, joka pitää huolen hallituspaikkojen monimuotoisuudesta. Siitä syystä kiintiöitä ei Suomessa Linnainmaan mukaan tarvita.
Vaikka kohti tasa-arvoa edetään, naisten osuus on silti vielä reilusti alle puolet hallituspaikoista.
Yrityksen koko vaikuttaa merkittävästi naisten osuuteen hallituksissa. Suuremmissa yhtiöissä naisten osuus on keskimäärin suurempi kuin pienissä yhtiöissä. Sama ilmiö on havaittu muissa maissa.
Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa pörssiyhtiöt ovat kooltaan pääosin pieniä.
Naistoimitusjohtajien määrä ennätystasolla
Tutkituista 125 pörssiyhtiöstä yhdeksällä on nainen toimitusjohtajana. Määrä on sama kuin viime vuonna, jolloin naisten määrä pörssiyhtiöiden toimitusjohtajana saavutti ennätyksen.
Varsinainen hyppäys onkin tapahtunut kahden viime vuoden aikana, sillä vielä toissa vuonna heitä oli viisi.
– Vaikka naisten määrä toimitusjohtajina ei ole kasvanut viime vuodesta, tilanne on tyydyttävä. Julkistaessamme ensimmäisen naisjohtajaselvityksemme syksyllä 2011 yhdessäkään pörssiyhtiössä ei ollut naista toimitusjohtajana, sanoo Linnainmaa.
Suomessa naisten osuus toimitusjohtajan paikoista suurissa pörssiyhtiöissä on jo 7,2 prosenttia, mikä on Keskuskauppakamarin mukaan kansainvälisesti verrattuna hyvä luku. Se on hieman yli EU:n keskiarvon, joka on 6,3 prosenttia.
Ruotsissa naisia on suurissa pörssiyhtiöissä toimitusjohtajina 8,5 prosenttia, Virossa 6,3 ja Norjassa sekä Alankomaissa 5 prosenttia. Tanska on melkein samoissa luvuissa kuin Norja ja Alankomaat.
Saksassa ei eurooppalaisen tilaston mukaan ole yhtään naista suuren pörssiyhtiön toimitusjohtajana, kuten ei Luxembourgissa, Turkissa, Islannissa tai Latviassakaan.
Johtoryhmissä naisia on neljännes
Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä jatkaa myös nousuaan. Heitä on nyt neljännes, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna.
Yhtenä kipupisteenä on naisten puuttuminen lähes täysin pörssin suurimman toimialan, teollisuustuotteet ja -palvelut -sektorin liiketoimintajohdosta. Niissä naisten osuus on lähes olematon, kolme prosenttia, eikä muutosta juuri tapahdu, Keskuskauppakamari huomauttaa selvityksessään. Energia-, perus- ja teknologiateollisuuskin yltävät selvästi parempiin lukuihin.
Kulutustavaroiden ja palveluiden liiketoiminnan johdossa naisten määrä sen sijaan lisääntyy edelleen.
Naisten osuus liiketoimintojen johtajista on nyt vaatimattomat 14 prosenttia.
Tulevaisuudessa naisten osuus johtoryhmissä näyttää Keskuskauppakamarin mukaan nousevan, sillä nuorempien ikäluokkien osuus on selvästi suurempi kuin vanhempien ikäryhmien.
Naisjohtajat miehiä nuorempia
Ikäjakauma kaikkien pörssiyhtiöiden johtoryhmissä ei yllätä. Eniten johtajia on ikäryhmässä 41–50 vuotta ja toiseksi eniten 51–60-vuotiaissa. Näissä ikäluokissa naisten edustus on kasvanut viime vuodesta.
Nuorimmassa ikäluokassa naisten osuuden kasvu kääntyi hienoiseen laskuun, mutta naisten kokonaisosuus on edelleen suurin juuri 40-vuotiaissa ja sitä nuoremmissa johtoryhmän jäsenissä.
Johtoryhmissä toimivat naiset ovat siis keskimäärin nuorempia kuin miehet.
Toisena havaintona on se, että nuoremmissa ikäluokissa naiset ovat sijoittautuneet selvästi vanhempia ikäluokkia useammin liiketoimintojen johtoon.
Myös toimitusjohtajanaiset ovat keskimäärin miesjohtajia nuorempia.
Tarvitaanko kiintiöitä?
Joissakin maissa pörssiyhtiöiden hallituksissa täytyy lain mukaan olla tietty määrä naisia. Myös Suomessa on keskusteltu vastaavasta laista. Vuonna 2015 Alexander Stubbin hallitus asetti tavoitteeksi nostaa naisten osuuden suurissa ja keskisuurissa yrityksissä 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Tänä syksynä hallitus arvioi, tarvitaanko Suomessa naiskiintiöitä Ranskan, Saksan ja Norjan malliin.
Osa naisista suhtautuu kiintiöihin epäillen. Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi istuu UPM-Kymmennen hallituksessa. Hän ei pidä pakkoa hyvä ratkaisuna.
– Vapaaehtoisilla elinkeinoelämän itsesääntelytoimilla on päästy loistaviin tuloksiin.
Kauppi huomauttaa myös, että naisten itsensä kannattaa olla aktiivisia ja pyrkiä ykköspaikoille, toimitusjohtajiksi.
Hallitusammattilaiset ry:n puheenjohtaja Kirsi Komi pitää niin ikään kiintiöitä huonona vaihtoehtona. Myös hänen mielestään itsesääntely johtaa tasapainoiseen lopputulokseen.
– Yrityksen huomaavat, että naisia tarvitaan siinä missä päteviä miehiäkin.
Komi on tällä hetkellä kolmen pörssiyhtiön hallituksessa: Metsä Boardissa, Martelassa ja ruotsalaisessa Human AB:ssä. Näistä kahdessa on naisenemmistö.
Monipuolista koulutusta ja tavoitteita
Kirsi Komi pitää varmana, että naisten määrä pörssiyhtiöiden johdossa kasvaa edelleen. Hän kehottaa nuoria naisia ottamaan haasteita vastaan oman mukavuusalueensa ulkopuolelta ja hakeutumaan haastaviin tehtäviin.
Komin mielestä tärkeintä on löytää oma ala ja pyrkiä tekemään kaikki mahdollisimman hyvin. Välillä naiset voisivat olla rohkeampiakin.
– Antaa ihmisten tietää, että on kiinnostunut etenemään uralla ja ottaa yhä vaativampia tehtäviä vastuulleen.
Piia-Noora Kauppi kehottaa nuoria naisia hankkimaan monipuolisen koulutuksen ja kansainvälistä kokemusta.
– Aika monet suomalaisista suurista yrityksistä toimivat avoimilla markkinoilla, silloin täytyy olla tietotaitoa Suomen rajojen ulkopuolelta.
Myös Kauppi kehottaa naisia tuomaan omat tavoitteet esiin, jos päämääränä on suuren yhtiön hallitus tai johtopaikka.
Juttua on täydennetty 20.11. klo 15:40 Piia-Noora Kaupin ja Kirsi Komin haastatteluilla.
Kerro meille kokemuksesi: miten naisia saataisiin johtajiksi?