Oma tähtemme, Aurinko, vaikuttaa ainakin Maasta katsottuna yksinäiseltä kulkijalta, joka liikkuu omalla radallaan Linnunradan keskuksen ympärillä.
Toisaalta tähtitieteilijät ovat pitkään tienneet, että iso osa tähdistä on syntynyt kaasun ja pölyn muodostamien pilvien romahtaessa kasaan ja tiivistyessä tähtihautomoiksi. Näissä hautomoissa on saattanut syntyä jopa tuhansia tähtiä.
Jossain vaiheessa näin syntyneet tähdet ovat ponnahtaneet tähtirykelmistä omille teilleen, mutta silloinkin jopa 85 prosentilla niistä on ollut ainakin yksi kumppani seuranaan. Tällaisten kaksoistähtijärjestelmien lisäksi tutkijat ovat löytäneet kolmois- ja jopa nelostähtijärjestelmiä.
Sekin on ennestään tuttua, että oman Aurinkomme kaltaisista tähdistä yli puolella on toinen kumppani.
Voisiko siis olla, että Auringollakin olisi ollut kumppani, joka syystä tai toisesta on ajautunut omille teilleen? Näin uskovat ainakin Astronomy & Astrophysics tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen kirjoittajat. Tutkimuksesta uutisoi muun muassa Sciencealert.com.
"Kauas tähdet karkaavat..."
Portugalilaisen Porton ylipiston tutkijoiden vetämä tutkijaryhmä uskoo, että Auringon ex-kumppani on noin 184 valovuoden päässä sijaitseva tähti HD 186303. Se löytyi eteläiseltä pallonpuoliskolta Riikinkukon tähdistöstä.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Auringolle on ehdotettu kumppania, mutta tällä kertaa tutkijoiden käytössä on aiempaa enemmän tutkimustietoa ja paremmat työkalut.
Tutkijoiden mukaan HD 186303 muistuttaa poikkeuksellisen paljon kotitähteämme. Se on samanlainen G-tyypin pääsarjan tähti kuin omamme ja vain niukasti Aurinkoa suurempi. Lisäksi tähden pintalämpötila ja valon laatu muistuttavat toisiaan. Molempien kemiallinen koostumus ja ikä, noin 4,6 miljardia vuotta, täsmäävät varsin tarkkaan.
HD 186303 on ominaisuuksilta enemmän Auringon kaltainen kuin esimerkiksi vuonna 2014 löydetty HD 162826.
Aurinko 2.0 ja Maa 2.0?
Aurinkomme sisartähden tunnistaminen olisi tutkijoiden mukaan tärkeää siksikin, että se voisi auttaa ymmärtämään, missä päin universumia tähtemme sisaruksineen on syntynyt.
Vielä kiinnostavampi ajatus on, että sisartähdellä voisi hyvinkin olla edellytyksiä ylläpitää elämää. Vielä emme tiedä, mistä avaruudesta elämää voisi löytyä, mutta Auringon sisartähden ympäriltä sitä kannattaisi varmaankin etsiä.
Eräiden arvioiden mukaan elämä olisi voinut levitä Maasta muille planeetoille. Miksipä siis ei myös sisartähteä kiertävälle planeetalle?
– Jos olemme onnekkaita, on sisarehdokkaalla planeetta. Kyseessä on kiviplaneetta, se kiertää tähteään elämän vyöhykkeellä, ja jos se olisi vielä saanut tartunnan Maasta tulleista "elämänsiemenistä", voisimme unelmoida löytäneemme Maa 2.0:n, joka kiertää Aurinkoa 2.0, sanoo tutkimuksen ensimmäinen allekirjoittaja Varsan Adibekyan tutkimustiedotteessa.