Luonnonvarakeskus ylläpitää rekisteriä Suomen pisimmistä ja tilavuudeltaan suurimmista puista. Savonlinnan yksikön asiantuntija Esko Oksa hälytetään silloin tällöin paikalle, kun eri puolelta Suomea tulee tietoa haastajista.
– Kukaan ei ole vielä ilmoittanut pidempää puuta. Mielellään me viemme tämän kyltin muualle. Vuosittain niitä ilmoituksia tulee. Usein sähköpostilla ja minä käyn työmatkojen yhteydessä sitten mittaamassa. Viimeksi kävin hiljattain Heinävedellä, mutta ei pituus riittänyt, Esko Oksa kertoo.
Savonlinnan Punkaharjulla majaansa pitävä euroopanlehtikuusi kurkottaa latvansa reilun 47 metrin korkeuteen. Puun historia tunnetaan varsin tarkasti, sillä siitä on tehty istutuskortti syksyllä 1880.
– Se oli tuotu Evon metsäoppilaitokselta kolmivuotiaana. Siellä oli aloitettu metsänhoitajakoulutus ja haluttiin tutkia, voisiko ulkomainen puulaji sopeutua Suomen oloihin, Esko Oksa sanoo.
Tilavuutta puulla on kymmenen kuutiometriä. Tavallisen hakkuuikään päätyvän puun tilavuus on kuution verran. Suomen tilavimman puun titteli on Punkaharjun hujopille toivottoman kaukana.
Tilavuudella mitattuna Suomen suurin on Heinolan rantapuistossa. Senkin Esko Oksa on käynyt mittaamassa. Ympärysmittaa tsaarinpoppelilla on seitsemän metriä ja tilavuutta komeat 30 kuutiota.
– Käytiin muutama vuosi sitten mittaamassa laserilla, joten luku on tarkka.
Kannaksella pidempiä, haastaja ehkä Elimäellä
Suomen pisimmän puun titteli pysynee Punkaharjulla vielä tovin aikaa, vaikka kasvuvauhti on pudonnut parhaiden vuosien jopa puolen metrin pyrähdyksistä noin 10 sentin tahtiin. Mahdolliset haastajat ovat vielä metrien päässä, mutta seuraava haastajaehdokas on jo tiedossa. Pikavoittoja puiden pituuskilvassa ei kuitenkaan jaeta, sillä euroopanlehtikuusi voi elää jopa 400-vuotiaaksi.
– Douglaskuusi voisi olla ehkä seuraava ennätyspuu. Se kasvaa yllättävän hyvin ja Elimäen Mustilassa ne ovat vasta 100-vuotiaita. Amerikassa on hyvin pitkiä tämän lajin puita, Esko Oksa pohtii.
Punkaharjun puut saavat elää ja huojua rauhassa. Venäjän tsaarin määräyksestä muodostetulla tutkimusmetsällä on tärkeä rooli metsäntutkimuksessa.
– Näitä puita tuskin kaadetaan. Tämä on näyteala, jota pidetään hengissä ja käytetään tutkimustarkoituksessa. Tämä on erikoinen kuvio kaikkinensa. Jos normaalimetsässä on päätehakkuuvaiheessa 400 kuutiota, niin tässä on 800 kuutiota hehtaarilla, vaikka puita on vain 200 kappaletta, Esko Oksa tuumii.
Punkaharjun puu ei ole pisin, jonka Esko Oksa on tavannut. Entisen Suomen alueelle Kannaksella, Raivolan pitäjässä on saman puulajin yksilöitä, joilla on mittaa yli 50 metriä.
– Ne ovat yli sata vuotta vanhempia. Ne istutettiin aikoinaan Pietarin laivanrakennusteollisuutta varten.