BUENOS AIRES Mikrofonista vapaa käsi rytmittää raivokasta puhetta, kun Juan Marino, 31, esittelee punakantista kirjaansa pienen vasemmistolaisen yleisön edessä.
– Meitä ollaan nyt muuttamassa USA:n siirtomaaksi. Vastustamme vallan luovuttamista Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle G20-huippukokouksessa. Macri ja IMF ovat fasismin kehto! Marino julistaa.
Hän viittaa Argentiinan presidenttiin Mauricio Macriin ja IMF:n historian suurimpaan, yli 57 miljardin dollarin lainaan, jonka valuuttarahasto myönsi tänä vuonna Argentiinalle.
Fasisti-sanaa ei säästellä, kun laitavasemmistolaista pienpuoluetta johtava Marino aukaisee suunsa. Puolueen juuri julkaistussa kirjassa käydään Brasilian presidentiksi valittua Jair Bolsonaroa vastaan ja kootaan Etelä-Amerikkaan yhteistä rintamaa oikeistolaisia vastaan.
Kirjan takakannen kartassa Brasilian lisäksi oikeistohallitusten johtamat Argentiina, Chile, Paraguay ja Kolumbia on merkitty hakaristein. Alle on kirjoitettu "maanosan laajuisen liittouman puolesta fasistista diktatuuria vastaan".
Argentiinan puheenjohtajakausi maailman suurimpien talouksien G20-ryhmässä huipentuu marras-joulukuun vaihteessa pidettävään kaksipäiväiseen huippukokoukseen. Buenos Airesiin kokoontuvia maailman mahtimiehiä ja -naisia on vastassa suurmielenosoitus.
Juan Marino johtaa kadulle vasemmistolaisen työväenpuolueensa Partido Piqueteron. Hänelle G20-ryhmä edustavaa imperialistista rahavaltaa ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin aggressiivista politiikkaa. G20-ryhmään kuuluu maailman 19 rikkainta maata sekä EU.
– G20-huippukokous on farssi. Kyse ei ole demokraattisesta vuoropuhelusta maailman ongelmien ratkaisemiseksi, vaan siellä edistetään imperialismia ja sen suunnittelemaa sotaa, Marino sanoo.
Huippukokouksen aloituspäivänä perjantaina järjestettävään mielenosoitukseen odotetaan vähintään kymmeniä tuhansia mielenosoittajia. Suurin osa tulee Argentiinan lukuisista vasemmistolaisista ryhmittymistä ja laajasta ammattiyhdistysliikkeestä.
Mukaan on ilmoittautunut myös nimekkäitä ihmisoikeusaktivisteja, kuten Nobelin rauhanpalkinnon saanut Adolfo Pérez Esquivel sekä Argentiinan sotilasdiktatuurin jäljiltä kadonneita etsivä Plaza de Mayon äidit -järjestö. Lisäksi maahan on saapumassa suuri joukko ulkomaisia aktivisteja ja kansalaisjärjestöjä.
General Juan Madariagan pikkukaupungissa Buenos Airesin provinssissa syntynyt Juan Marino kantaa vasemmistolaisuutta veressään.
Keskiluokkaisen perheen viime vuonna menehtynyt isä oli aktiivinen vasemmistolainen. Niin ikään vasemmistolainen täti istui vankilassa ja hänet karkotettiin sotilasdiktatuurin aikana. Hän toimi myöhemmin Argentiinan suurlähettiläänä Kuubassa. Kommunistipuolueessa vaikuttanut juutalainen isoisoisä puolestaan pakeni Argentiinaan kotimaastaan Puolasta ennen natsi-Saksan tunkeutumista sinne.
Niinpä Marinon kodissa on aina keskusteltu politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista.
– Eri vasemmistosiipien väliset väittelyt auttoivat muodostamaan oman poliittisen vakaumukseni, poliittisen uransa lukionsa oppilaskunnassa aloittanut Marino kertoo.
Marinon imperialismia vastustava ja ideologisesti trotskilaisuuteen nojaava ryhmä on perustettu vuonna 2010. Viime vuonna ryhmä tuli osaksi Argentiinan sirpaleista vasemmistopuolueiden kenttää, kun se rekisteröityi Piquetero-puolueeksi. Piquetero tarkoittaa mielenosoittajaa, ja sanalla viitataan Marinon puoluetta laajempaan, Argentiinassa 1990-luvulla syntyneeseen työntekijöiden protestiliikkeeseen.
Poliittisesta aktivismista on tullut Marinolle käytännössä hänen koko elämänsä: hän nostaa palkkansa puolueelta ja yksityiselämässäkin vieressä seisoo puolueen naisosastoa johtava tyttöystävä. Kaiken ohella Marino opiskelee oikeustiedettä Buenos Airesin yliopistossa.
Argentiinalaiset ovat tottuneet osoittamaan mieltä, mutta tänä vuonna kansaa on nähty kaduilla tavallistakin enemmän.
Maan talous on joutunut kuluvan vuoden aikana yhä pahenevaan ahdinkoon. Hintojen nousu ja hallituksen säästötoimet ovat saaneet viimeisten kuukausien aikana satoja tuhansia ihmisiä osoittamaan mieltään vallanpitäjiä vastaan.
Lisäksi Argentiinan on pysäyttänyt tänä vuonna jo kaksi hallituksen politiikkaa vastustavaa yleislakkoa. Tällä hetkellä erimielisiä vasemmistoryhmiä yhdistääkin ennen kaikkea keskustaoikeistolaisen presidentti Macrin vastustaminen.
Vuosina 1976–83 Argentiinaa hallinnut sotilasjuntta tukahdutti laajasti kansalaisoikeuksia ja rajoitti ankarasti myös kokoontumisvapautta. Siksi argentiinalaiset näkevät nykyään oikeuden mielenosoittamiseen tärkeänä osana demokratian toteutumista.
Pitkään rauhanomaisesti sujuneissa mielenosoituksissa on nähty viime aikoina aiempaa enemmän jännitteitä. Oppositio ja aktivistit syyttävät valtiovaltaa siitä, että se on kiristänyt otteitaan mielenosoittajia kohtaan ja provosoinut väkivaltaa heidän ja poliisien välille.
Samaa väittää myös Juan Marino, jonka mukaan hallitus on turvallisuusministeri Patricia Bullrichin johdolla yrittänyt luoda ennen G20-huippukokousta kauhun ilmapiiriä pelotellakseen mielenosoittajia jäämään kotiin. Tähän on Marinon mukaan pyritty muun muassa aktivistien summittaisilla pidätyksillä, julkisten tilojen evakuoimisilla kuvitteellisten pommiuhkien vuoksi ja valheellisilla mediakampanjoilla.
– Meillä ei ole pelkoa. Käytämme demokraattista oikeuttamme vastustaaksemme huippukokousta ja ilmoitamme samalla kaikista yrityksistä pelotella ja tukahduttaa kansalaistoimintaa, Marino sanoo päättäväisesti.
Viime vuonna Hampurissa pidetty G20-kokousta vastustava mielenosoitus päättyi laajamittaiseen mellakointiin ja väkivaltaan.
Argentiinan viranomaiset ovat vakuuttaneet takaavansa huippukokouksen turvallisuuden. Maa pyrkii kaikin keinoin estämään sen, ettei kansainvälinen media täyttyisi tälläkin kertaa kuvista, joissa autot palavat ja väkijoukot ryöstelevät kauppoja.
Juan Marino puolestaan vakuuttaa, että mielenosoittajat marssivat rauhan puolesta eivätkä sorru väkivaltaan – ja samalla sysää kaiken vastuun mahdollisista ylilyönneistä vastapuolelle.
– Olemme puolustamassa demokratiaa, kun he taas ovat niitä, jotka puolustavat itsevaltaista ja terrorisoivaa hallintoa. Rauha on meidän puolellamme ja sota heidän, Marino kuittaa.
Tunteet käyvät huippukokouksen kynnyksellä kuitenkin kuumina. Moni pelkää, että vakuutteluista huolimatta tilanne Buenos Airesissa ryöstäytyy käsistä.
Lue myös: