Presidentti Tarja Halosen mukaan perheitä pitäisi yhdistää, jotta maahanmuuttajien kotoutuminen onnistuisi nykyistä paremmin Suomessa.
Halonen mukaan perhe toisi "lähiyhteisön kontrollia". Tällä voitaisiin mahdollisesti ehkäistä Oulun seksuaalirikosten kaltaisia tapauksia.
Halonen otti asiaan kantaa TV1:n Ykkösaamussa.
– Maahanmuutto, myös pakolaispolitiikassa, jossa muutetaan perheittäin, on huomattavasti turvallisempaa. Siksi perheitä pitäisi aina yhdistää, Halonen totesi.
Halosen mukaan oman perheen valvonta toimii usein paremmin kuin poliisin. Näin on myös suomalaisten kohdalla, hän sanoo.
Halonen kuitenkin korostaa, että Oulun seksuaalirikostapauksissa ei ole mitään puolustettavaa: kyseiset teot ovat kiellettyjä kaikissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa.
– Se on YK:n ihmisoikeussopimuksen vastaista ja kaikki maat ovat allekirjoittaneet sen.
Tarkalleen ottaen YK:lla on useita ihmisoikeussopimuksia, joita eri maat ovat allekirjoittaneet. YK:n sopimuksia on täydennetty alueellisilla sopimuksilla. Sopimuksen taustalla oleva YK:n ihmisoikeusjulistus on kattavampi, sillä sen ovat hyväksyneet kaikki jäsenmaat.
Pitäisikö hakaristiliput kieltää lailla?
Tarja Haloselta kysyttiin Ykkösaamussa myös hakaristilipuista, joiden kanssa uusnatsit marssivat itsenäisyyspäivänä.
Halonen pitää mahdollisena sitä, että Suomi ottaisi tiukemman kannan natsitunnusten kieltämiseen.
– Mielestäni sisäministeri Mykkänen sanoi hyvin, että yksittäisten tunnusten kieltäminen hankalaa. Toisaalta olisimme eurooppalaisessa valtavirrassa, jos ottaisimme tiukemman kannan tähän, Halonen pohti.
Halosesta tuntui pahalta, että hakaristiliput heiluivat Suomen juhlapäivänä.
– Jos ihmiset eivät tunne historiaa, se on aina vaarallista. Historia kertoo, miten tietystä menettelytavasta on tullut tulosta.
Halosen mukaan tällaisilla asioilla ei pitäisi leikkiä. Hän ei tyrmää täysin sitä, että tiettyjä tunnuksia voitaisiin kieltää lailla.
– Olen keltaisilla valoilla siinä, että voisi katsoa, auttaisiko se asioiden selvittämiseen. Toisaalta eihän kiellot auta: arvot pitää sisäistää, sillä lainsäädännöllä ei voida kovin voimakkaasti ohjata ihmisiä hyvään.
Halosen on vaikea ymmärtää, miksi natsi-ideologia on millään tavoin voimissaan tämän päivän Suomessa.
– Miten kukaan ihminen voi ihannoida väkivaltaa? hän kysyy.
Halosen mukaan ajatus siitä, että jollain olisi oikeus hävittää tietty kansanryhmä, on hyvin kaukana nyky-yhteiskunnasta.
Presidenttiuransa jälkeen Tarja Halonen on vaikuttanut lukuisissa eri luottamustoimissa Suomessa ja maailmalla.
Halonen toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 2000–2012. Hän oli Suomen ensimmäinen naispuolinen valtionpäämies.
Tarkennus: Kai Mykkänen on sisäministeri, ei oikeusministeri, kuten Halonen erehdyksessä sanoi haastattelussa.
8. joulukuuta klo 20.36: Keskustelu suljettu toistuvan kommentointiohjeen rikkomisen takia.
Korjaus 18.12. 2018 klo 12.15: Haastattelussa todetaan, että kaikki maat ovat allekirjoittaneet YK:n ihmisoikeussopimuksen. Todellisuudessa YK:lla on useita ihmisoikeussopimuksia, joita eri maat ovat allekirjoittaneet. YK:n sopimuksia on täydennetty alueellisilla sopimuksilla. Sopimuksen taustalla oleva YK:n ihmisoikeusjulistus on kattavampi, sillä sen ovat hyväksyneet kaikki jäsenmaat.