Turvapaikkapäätösten valitusaikojen lyhentäminen on vaikeuttanut valitusten tekemistä ja vaarantaa hakijoiden oikeusturvan, kerrotaan oikeusministeriön teettämässä selvityksessä.
Maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä tehtävän valituksen määräaikaa lyhennettiin vuonna 2016 aiemmasta 30 päivästä 21 päivään turvapaikka-asioissa. Seuraavan oikeusasteen valitusaika tippui tuolloin kahteen viikkoon, joka on puolet entisestä.
Siirtolaisuusinstituutin laatiman selvityksen mukaan kaikki tutkimuksessa haastatellut, etenkin hallinto-oikeuksien tuomarit, katsovat valitusaikojen lyhentämisen olleen hyödytöntä.
Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Outi Lepola sanoo, että valitusaikojen pidentäminen on helpoin keino parantaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
– Valitusvaihe kestää kokonaisuudessaan niin pitkään, että yhden viikon ajansäästö valitusta tehtäessä ei ole missään suhteessa kokonaisuuteen, selvityksessä todetaan.
Prosessin nopeuttamisen sijaan lyhentämisestä on aiheutunut oikeuksille vaivaa ja sekaannusta. Kun turvapaikanhakijoilla on kiire toimittaa valitus, hallinto-oikeudet saavat puutteellisia valituksia, joihin toimitetaan jälkeenpäin lisäselvityksiä.
– Tästä aiheutuu hallinnollista vaivaa valitustuomioistuimelle. Valituksia on tehty myös myöhässä, ja korkein hallinto-oikeus on tehnyt menetetyn määräajan palautuksia, koska katsoo, että valitusmahdollisuus kuuluu vähimmäisoikeusturvaan, selvityksessä sanotaan.
Turvapaikanhakijoita haastateltiin ensimmäistä kertaa
Siirtolaisuusinstituutin selvityksen yhteydessä haastateltiin ensimmäistä kertaa turvapaikanhakijoita heidän kokemuksistaan omalla äidinkielellään. Erikoistutkija Outi Lepola kertoo, että useimmat 46 haastateltavasta olivat valittaneet päätöksistä. He olivat eri puolilta Suomea.
– Paha ongelma on, että turvapaikanhakijoilla ei yleisesti ollut tietoa oikeudesta oikeusapuun. Aika usein siinä alkuvaiheessa tietoa ei ollut.
Lepola korostaa, että mitä nopeammin asiat saadaan selvitetyä turvapaikkamenettelyn alkuvaiheessa sitä paremmmin asian käsittely sujuu Maahanmuuttovirastossa.
– Oikeusavun saaminen heti turvapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen on turvattava. Sen pitäisi toimia paremmin kuin tällä hetkellä.
Lepola muistuttaa, että Maahanmuuttoviraston pitää nykyisin tehdä turvapaikkapäätökset alle puolessa vuodessa ja osa pyritään tekemään jopa tätä nopeammin.
– Tämä on johtanut siihen, että turvapaikkapuhutteluun kutsutaan jo 1–3 viikon aikana maahantulosta. Oikeusavun pitäisi mahtua prosessiin mukaan.
Lepolan mukaan puhuttelun ajankohdasta voitasiin antaa tieto etukäteen nykyistä aiemmin.
– Jossakin vaiheessa Migriltä tulee samaan aikaan iso määrä päätöksiä ja siitä aiheutuu tolkuton kiire.
Lepola sanoo, että avustajan osallistumiselle puhutteluun on monia hyviä syitä, mutta joillakin julkisilla oikeusaputoimistoilla tuntuu olevan korkea kynnys mennä mukaan.
Avustajan löytäminen kiireessä vaikeaa
Avustajan löytäminen oli haastateltujen mukaan vaikeaa etenkin kiireellisissä tilanteissa. Esimerkiksi silloin, kun Maahanmuuttovirasto oli tehnyt kielteisen päätöksen ja siitä haluttiin valittaa tai jos käännytyksen toimeenpanosta haluttiin jättää lykkäämishakemus.
Monet kokivat, että avustaja ei ollut saavutettavissa siten kuin he toivoivat. Lepolan mukaan avustajien laadussa oli suuria eroja. Osalla haastateltavista oli huonoja kokemuksia.
– On ollut holtittomuutta, ei ole valitettu ajoissa tai on rahastettu turvapaikanhakijaa, vaikka olisi pitänyt antaa ilmaista apua.
Oikeusaputoimistoissa voi Lepolan mukaan olla avustajia, joilla ei ole riittävästi kokemusta turvapaikka-asioiden hoidosta.
– Yksityisellä puolella taas on niitä, joiden päätavoite on rahastaminen eikä ammattietiikka ole osoittautunut kovin korkeaksi. Yksityiseltä puolelta löytyvät sekä parhaat että huonoimmat avustajat.
Lepolan mielestä tulisi pohtia, voisiko turvapaikka-asioissa avustavilta lakimiehiltä vaatia osoitusta perehtyneisyydestä kansainvälisen suojelun kysymyksiin.
Avustajat voivat myös vaihtua tiuhaan. Lepolan mukaan joillakin haastatelluista on ollut kolmekin avustajaa prosessin aikana, joillakin jopa viisi.
Perusteellisesti asioita hoitavat asianajajat tekevät työtä osin hyväntekeväisyytenä
Lisäksi selvityksen mukaan julkisten oikeusaputoimistojen resurssit eivät riitä kaikkien turvapaikanhakijoiden avustamiseen ja yksityiset toimistot pitävät maksettavia korvauksia liian pieninä.
– On huolehdittava siitä, että myös yksityiset lakimiehet ovat edelleen halukkaita avustamaan turvapaikanhakijoita, joita julkiset oikeusaputoimistot eivät pysty hoitamaan. Heillä on iso rooli valitusvaiheessa, korostaa Lepola.
Etenkin hallintovaiheessa palkkiot ovat selvityksen mukaan pienentyneet selvästi. Kun vuonna 2015 keskimääräinen palkkio hallintovaiheessa oli 833 euroa, vuonna 2017 se oli 692 euroa. Valitusvaiheessa keskimääräinen palkkio on pudonnut 807 eurosta 763 euroon.
Asianajajaliiton kyselyyn vastanneista asianajajista 90 prosenttia katsoo, ettei asiakohtainen palkkio korvaa asian hoitamisen vaatimaa työmäärää. Osa kyselyyn vastanneista ilmoitti lakanneensa hoitamasta turvapaikka-asioita alhaisten palkkioiden vuoksi. Turvapaikka-asioita yhä hoitavat asianajajat kertovat joutuvansa kompensoimaan niitä hoitamalla muita paremmin korvattavia asioita.
– Ne, jotka edelleen haluavat hoitaa turvapaikka-asioita yhtä perusteellisesti kuin aiemmin, tekevät työtä osittain pro bono -periaatteella, ilman korvausta, selvityksessä sanotaan.
Hallituksen päätös teki vaikeiden tapausten hoitamisesta vähemmän kannattavaa
Selvityksen mukaan palkkioiden pienentymisen taustalla on oikeusavun palkkioperusteisiin syksyllä 2016 tullut muutos, jonka mukaisesti palkkioperusteet muuttuivat tuntilaskutuksen sijaan asiakohtaisiksi. Muutos perustuu hallituksen maahanmuuttopoliittiseen toimenpideohjelmaan. Muutos teki laajojen ja paljon aikaa vievien tapausten hoitamisesta vähemmän kannattavaa.
– Tämä merkitsee lähtökohtaisesti sitä, että tavanomaista vähemmän aikaa vievistä tapauksista on mahdollista saada aiempaa suurempi korvaus. Sen sijaan tavanomaista työläämmistä tapauksista tai perusteellisemmasta avustamisesta saatava korvaus on aiempaa pienempi.
Tämän vuoden syksyllä palkkioasetusta muutettiin niin, että esimerkiksi tavanomaista laajemmissa tapauksissa voidaan maksaa säädettyjä rajoja suurempia palkkioita. Selvityksen mukaan muutoksen merkitys riippuu siitä, kuinka paljon maksatuksista päättävät haluavat sitä hyödyntää.
Oikeusministeri: Muutoksia jo tehty, jatkotoimenpiteitä tulossa
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kommentoi selvitystä tiedotteessaan ja Ylelle antamassaan haastattelussa. Hän sanoo, että asiaa ryhdytään selvittämään heti.
– Ryhdymme sisäministeriön kanssa selvittämään mahdollisia säädösmuutoksia ulkomaalaislakiin turvapaikka-asian valitusajan ja oikeusavun laajuuden osalta, tiedotteessa sanotaan.
Häkkänen kuitenkin muistuttaa, että oikeusministeriö on jo tehnyt muutoksia tilanteen parantamiseksi.
– Palkkioasetusta on muutettu niin, että tuomioistuin voi erityisistä syistä johtuen arvioida palkkion kohtuullisuutta poiketen säädetyistä määristä.
Häkkänen sanoo, että viimeisen kolmen vuoden aikana 28 000 turvapaikanhakijaa on hakenut oikeusapua ja 99 prosenttia heistä on sitä saanut.
– Tähän tulokseen voidaan olla äärimmäisen tyytyväisiä. Resurssit ovat kohtuullisen hyvällä tolalla, mutta avustajien rekrytoinnissa on vaikeuksia.
Oikeusministeriö on mukana Maahanmuuttoviraston hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää yleistä oikeudellista neuvontaa turvapaikanhakijoille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Juttua korjattu 23:38: Siirtolaisinstituutti-sana muutettu oikeaan muotoon Siirtolaisuusinstituutti. Kuvatekstiä korjattu.