Supon maanantaina julkaiseman kansallisen turvallisuuden raportin mukaan Suomeen kohdistuu aktiivisen hybridivaikuttamisen uhka.
Euroopan hybridiuhkakeskuksen viestintäpäällikkö Päivi Tampere sanoo Ylen A-studiossa, että riski Suomen vaaleihin kohdistuvasta hybridivaikuttamisesta on kasvanut suhteessa vuoden 2015 eduskuntavaaleihin.
Tietoturvajohtaja Erka Koivunen F-Securelta kertoo, että sosiaalisen median palvelut tarjoavat teknologian, jolla valtakunnallinen vaikuttamiskampanja on mahdollista toteuttaa varsin "pienellä vaivalla" ja vähin resurssein.
Päivi Tampere Euroopan hybridikeskuksesta huomauttaa, että vaikka riskit vaikuttamisesta ovat kasvaneet, toisaalta myös Suomen "vastustuskyky" vaikuttamista vastaan ja yleinen tietoisuus vaikuttamisesta, ovat kasvaneet.
F-Securen tietoturvajohtaja Erka Koivusenmukaan tyypillisiä hybridivaikuttamisen keinoja ovat feikkitilit ja trollaus – riitaisten aiheiden työntäminen mukaan keskusteluun somessa.
– Haetaan kaaosta ja sekaannusta. Tavoitteena on kyseenalaistaa tai heikentää ihmisten ja kansalaisten luottamusta vaaleihin ja ylipäänsä demokraattisiin prosesseihin, Päivi Tampere sanoo.
Hänen mukaansa maahanmuutto on keskeinen tällainen asia, jonka tiimoilta Suomeen pyritään lietsomaan eripuraa, sillä maahanmuutto on "tunnelatautunut jakolinja yhteiskunnassa" – teema, joka polarisoi ihmisiä.
Vastuskykyä voidaan yrittää musertaa hänen mukaansa vaikuttamalla joko vaalijärjestelmiin, puolueisiin ja poliitikkoihin, mediaan tai äänestäjiin.
– Jos ihminen on aktiivinen sosiaalisessa mediassa, on tärkeää tunnistaa, mikä on oikeasti legitiimi, relevantti keskustelu ja mikä taas keskustelu, joka on tekaistu jonkin tietyn tarkoituksen tai päämäärän saavuttamiseksi.
Vaikuttaja numero yksi on Venäjä
Hybridivaikuttajat voidaan jakaa ulkoisiin ja sisäisiin. Kaikkein todennäköisin ulkoinen vaikuttaminen ensi kevään vaaleihin tulee molempien asiantuntijoiden mukaan Venäjältä.
– Varmasti kaikkien huulilla on Venäjä, ilman muuta. Sitä ei voi kieltää, Päivi Tampere sanoo.
Erka Koivunen huomauttaa, että Venäjä ei ole ainoa vaikuttaja. Hänen mukaansa äärioikeisto hyödyntää samanlaisia keinoja.
Tampereen mukaan Suomesta löytyy liikkeitä, joita rahoitetaan ulkoisen toimijan toimesta. Hän kertoo esimerkin Ruotsista vaaleista, millä tavalla vaikuttamista saatetaan tehdä.
– Ruotsissa sosiaalisesta mediasta löytyi vääriä, aidolta näyttäviä verkkosivustoja, väärennettyjä vaalimainoksia ja väärillä identiteetillä esiintyneitä tahoja sosiaalisessa mediassa, hän sanoo.
Koivusen mukaan trollitilit perustetaan kauan ennen varsinaisia vaikuttamisyrityksiä.
– Niiden nimissä tehdään ensiksi tavallisen työssäkäyvän ihmisen tai perhe-elämää viettävän näköistä toimintaa ja sitten tili aktivoidaan jollakin hetkellä. Tätä on nähty Ranskan keltaliivimellakoinnissa Ranskassa, hän kuvailee.
Hybridivaikuttamista pyritään kitkemään Suomessa järjestämällä koulutuksia, joissa pyritään tunnistamaan haavoittuvuuksia.
Lue lisää: