Äidin kahvinjuonnin vaikutuksesta lapseen on saatu uutta tietoa. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on saatu ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta siitä, miten äidin kahvinjuonti vaikuttaa raskauteen ja syntyneisiin lapsiin.
Jo aiemmin on tiedetty, että odottavan äidin kahvinjuonti saattaa aiheuttaa terveyshaittoja vauvalle. Näyttö haitoista on kuitenkin perustunut raskausajan ravitsemuskyselyistä saatuihin tietoihin, jotka ovat usein epätarkkoja.
KYSissä tehdyn tutkimuksen mukaan lapsen kofeiinialtistus pystytään mittaamaan hiuksista. Vastasyntyneen hiusnäytteestä näkee sikiöaikaisen kofeiinikertymän viimeisten raskauskuukausien ajan.
Ensimmäisten hiusnäytteistä tehtyjen mittausten perusteella näyttää siltä, että vastasyntyneet saavat odottavan äidin kahvinjuonnin kautta enemmän kofeiinia kuin aikaisemmin on arvioitu.
Suomessa juodaan kahvia enemmän kuin muualla maailmassa, joten sikiön kofeiinialtistuksen arvellaan olevan erityisen suuri suomalaisilla odottajilla.
Parhaillaan KYSissä tutkitaan uusien tietojen pohjalta, millainen yhteys kofeiinipitoisuuksilla on lapsen myöhempään terveyskehitykseen. Jo aiemmin tutkittujen haittavaikutusten lisäksi tutkijat haluavat selvittää, miten altistus vaikuttaa lapsen varhaiseen käyttäytymiseen, kuten nukkumiseen ja levottomuuteen.
Kys arvioi mukaan runsaan kahvinjuonnin raskauden aikana aiheuttavan lapselle kasvavan riskin vakaviinkin kehityshäiriöihin, kuten ennenaikaiseen syntymään, pienipainoisuuteen ja jopa joihinkin harvinaisiin lapsuusiän syöpiin.
Vaikka kofeiini on yhdistetty monenlaiseen haittaan, raskaana olevien ei ole syytä olla huolissaan, sanoo tohtorikoulutettava Lauri Uusitalo.
– Näyttö haittojen ja kofeiinin yhteydestä on tähän saakka ollut hyvin hataraa, epäselvää ja ristiriitaistakin. Vaikka äidit käyttävät kofeiinia suosituksia enemmän, meille syntyy terveitä ja normaaleja lapsia. En olisi kovin huolissani.
Uudella menetelmällä voidaan mitata myös muun muassa lääkkeiden ja päihteiden päätymistä kohdussa kasvavaan lapseen.
Eurooppalainen suositusraja kofeiinin saannille raskausaikana on noin 2–3 kupillista suodatinkahvia päivässä. KYSin mukaan tätä suurempi kofeiinimäärä voi vaikuttaa haitallisesti syntyvän lapsen terveyskehitykseen.
KYSin KuBiCo-tutkimukseen osallistuneista äideistä jopa yli 40 prosenttia sai ravitsemuskyselyn perusteella kofeiinia raskausaikana yli suositusrajan.
Hiustutkimusten tuloksia julkaistaan laajemmin alkuvuonna. Tutkimukseen on osallistunut 2900 äitiä.
Kuopiolainen Marika Airila on yksi tutkimukseen osallistuneista äideistä. Tutkimuksen mukaan hän on tyypillinen ensisynnyttäjä, sillä hän juo kahvia huomattavasti vähemmän kuin uudelleen synnyttäjä.
– Juon ehkä yhden niin sanotun mummonkupillisen päivässä. Joskus ehkä kaksi tai kolme kupillista, Airila kuvailee.
Airila ei ole yllättynyt siitä, että raskaana ollessa kofeiinin suositusrajat voivat paukkua.
– Suomalaiset juovat muutenkin paljon kahvia ja väsyneenä äidillä voi kovasti tehdä mieli kahvia.
Airilan tyttäreltä, nyt vuoden ikäiseltä Martalta otettiin hiusnäyte syntymän jälkeen. Perhe ei kuitenkaan saanut tietää omia henkilökohtaisia tuloksia näytteistä.
– Minusta on tärkeää osallistua tällaisiin tutkimuksiin ja minusta on aina ollut mielenkiintoista lukea tiedeuutisia. Myöhemmin voi sanoa, että minä osallistuin tuohon tutkimukseen, Airila kertoo.
Äiti toteaa, että osallistuminen vaatii vähän sitkeyttä ja aikaa, sillä pitkiä tutkimuskyselyitä tulee siihen asti kunnes Martta on täysi-ikäinen.
Tutkimukseen osallistuneita seurataan seuraavien viiden vuoden ajan. Tohtorikoulutettavan Anni Lehtosen tarkoitus on selvittää kofeiinin vaikutuksia lapsen terveyteen ja selventää raskausajan ruokavalion suosituksia.
Tutkijat haluavat myös selvittää, voiko kofeiinilla olla vaikutuksia lapsen käyttäytymiseen kuten nukkumiseen ja levottomuuteen.
Juttua täydennetty kauttaaltaan 14.12.2018 klo 14:21.