BUEA, KAMERUN Paul hätistää meidät nopeasti sisään pieneen asuntoon. Hän ei halua, että kukaan näkee hänen luonaan vierailevia ulkomaalaisia.
Pienessä olohuoneessa on sohva, pöytä ja jääkaappi. Nurkassa on liitutaulu. Seinällä roikkuvat tytärten koulukuvat kesäkuulta, kun he olivat viimeksi koulussa.
Tänä syksynä ala-asteen rehtori Paul ei enää avannut kouluaan, jossa on opettanut 16 vuotta. Sosiaalisessa mediassa levisi uhkauksia kouluja ja opettajia vastaan. Siksi Paul ei halua esiintyä jutussa koko nimellään.
– Olemme hämmentyneitä. En tiedä miten pukisin sen sanoiksi. Minua uhkailtiin, hän sanoo ja hiljenee. Otsaan ilmestyy syviä ryppyjä. Hän pudistaa päätään ja huokaa syvään.
– Se on jättänyt pysyvän trauman. Minua osoitettiin aseella. Sanoivat, että jos tulen kouluun, he tappavat minut.
Paul ei tiedä, kuka häntä uhkaili tai sitten hän ei uskalla sitä kertoa.
Koulut ovat keskeisessä osassa Kamerunia repivässä konfliktissa, jossa itsenäisyyttä vaativat englanninkieliset separatistit taistelevat ranskankielisen hallituksen joukkoja vastaan.
Konflikti sai alkunsa vuonna 2016, kun opettajat ja juristit lähtivät kaduille osoittamaan mieltään oikeudesta käyttää englantia työpaikoillaan.
Kamerunissa 20 prosenttia ihmisistä puhuu englantia, loput ranskaa.
Englanninkielisillä alueilla on perinteisesti ollut brittiläinen opetusjärjestelmä. Viime vuosina kouluihin on kuitenkin tullut yhä enemmän vain ranskaa puhuvia opettajia, ja englanninkieliset kokevat, että heidän kielensä tukahdutetaan.
Englanninkielisten alueiden vuosikymmeniä kestänyt tyytymättömyys on purkautunut lähes sisällissotaan.
Opettajia pahoinpidelty
Lokakuusta lähtien Paul on opettanut omia ja naapureiden lapsia salaa kolme päivää viikossa pienessä olohuoneessaan.
– Mikä päivä tänään on? Paul kysyy englanniksi.
Toinen tyttäristä nostaa kätensä ja nousee seisomaan.
– Lauantai! hän sanoo ja istuu jälleen tuolilleen.
Normaalisti lapset kävisivät viisi päivää viikossa koulua, mutta Paulin pitää muina viikon päivinä yrittää saada ruokaa pöydälle kolmelle lapselleen.
Aikaa jää lähinnä englannin ja matematiikan opiskeluun.
– Vaikka opetan täällä kotona, se ei ole turvallista. Jos kerron siitä julkisesti, he tulevat taas perääni. Minua pelottaa todella paljon, mutta opettajana en voi jättää lapsiani ilman opetusta, hän sanoo.
Paulin kaltaisia salaa opettavia on muitakin. Joillekin on käynyt huonosti.
– Ihan tässä lähellä opettaja siepattiin ja häntä pahoinpideltiin viidakkoveitsellä, Paul sanoo.
Ketkä ovat koulusieppausten takana?
Separatistit ovat kehottaneet vanhempia olemaan viemättä lapsia kouluun. Jos koulut toimisivat normaalisti, se viestisi heidän mukaansa ulkomaailmalle, että kaikki on hyvin konfliktialueella.
Monet sekä englanninkieliset että kaksikieliset koulut ovat olleet kiinni jo vuodesta 2016.
Noin Espoon kokoisessa Buean kaupungissa on enää yksi auki oleva koulu keskellä kaupunkia. Sitä vartioivat armeija ja poliisi.
Muut koulut ammottavat tyhjyyttään. Riippulukoilla kiinni olevien ovien läpi voi yhä nähdä viimeiseksi jääneen oppitunnin aiheet liitutaululla.
Oppilaan piirustus näyttää sotilaita ampumassa säkkien takaa.
Kymmeniä lapsia on siepattu kouluista syksyn aikana, mutta on edelleen epäselvää, kuka on sieppausten takana.
Yhdessä videossa siepatut lapset kertovat, että niin sanotut "amba-pojat" eli separatistit veivät heidät. Mutta moni on huomauttanut, että lapset tuntuvat sanovan sen pakosta.
Hallitus syyttää separatisteja sieppauksista, mutta separatistit hallitusta niiden lavastamisesta. Bamendan kaupungista siepattiin marraskuun alussa yli 70 koululaista sisäoppilaitoksesta, vaikka alueella oli sotilaita paikalla.
Huhuja kiertää myös kapinallistaistelijoista tai jopa kokonaisista joukoista, jotka olisivat armeijan kaksoisagentteja.
Paul ei ymmärrä, millä tavalla kouluboikotti palvelisi englanninkielisten alueiden itsenäisyyspyrkimyksiä. Kokonainen ikäluokka uhkaa menettää tulevaisuutensa, hän sanoo.
– Jos lapset jäävät ilman koulutusta koko alueen talous kärsii. Jos lukutaito vähenee kukaan ei pysty enää hoitamaan tämän alueen asioita. Tyttöjä uhkaa teiniraskaudet ja poikia rikollisuus tai huumeriippuvuus. En enää tunnista tätä maatani, hän sanoo.
Lue myös: