– Tämä on kyllä oikeasti aika pelottava, puuskahtaa tutkija Laura Yli-Seppälä Hämeenlinnan kaupunginmuseosta.
Hän pyörittelee valkoisilla hansikkailla peitetyissä käsissään joltakin Riihimäen vankilassa istuneelta vangilta takavarikoitua, itse tehtyä, moniteräistä heittoveistä.
Esine kuuluu Rikosseuraamusviraston Hämeenlinnassa sijaitsevan vankilamuseon esinekokoelmaan.
Laura Yli-Seppälä ja museoapulainen Jenni Varteva saivat viime keväänä mielenkiintoisen pestin: käydä läpi ainutlaatuinen kokoelma. Sitä ei ole koskaan aiemmin vielä tehty.
Aineistoa on varovaisesti arvellen yli 15 000 kappaletta.
Suomen ensimmäinen sellivankila
Syy kokoelman kartoittamiseen löytyy Kansallismuseosta, joka on ottanut vastuun Suomen ainoasta vankilamuseosta.
Kaksi nuorta naista ovat pyörineet kolmessa eri varastotilassa, tutkineet, valokuvanneet ja luetteloineet esineitä, edenneet hyllyillä laatikko laatikolta, kuukausi kuukaudelta. Töitä riittää vielä helmikuun loppuun.
Apuna kaksikolla on ollut tutkija Saija Sillanpää Hämeenlinnan kaupunginmuseosta.
– Perusaineisto sekä vanhin ja arvokkain aineisto on jo aiemmin luetteloitu, mutta sitten on paljon tuplakappaleita ja salaperäisiä laatikoita, joita Laura ja Jenni ovat kaivelleet vähän tarkemmin, kertoo Sillanpää.
Sillanpää ennätti nähdä, kun viimeiset vangit lähtivät rakennuksesta maaliskuussa 1993.
Tutkijan mielestä itse rakennus on tärkein museoesine, sillä se valmistui Suomen ensimmäiseksi sellivankilaksi vuonna 1871. Vankila oli tuolloin nimellä ”miesten kuritushuone.”
Kansallismuseon on helpompi aloittaa työt Vankilamuseossa ja koota näyttelyitä, kun esineet on koottu tietokantaan ja niiden tarkka sijainti on tiedossa.
Suunnitelmissa on ollut ensi vuoden aikana siirtää kokoelma inventoituna osaksi Kansallismuseon kokoelmia.
Hämeenlinnaan kertyi tavaraa kaikista vankiloista
– Nyt kun on nähnyt tätä kokoelmaa näinkin laajasti, niin kyllä sitä väistämättä miettii millaista ihmisen elämä on vankilassa voinut olla. Siitä saa pienen pintaraapaisun näiden esineiden kautta, huokaa museoapulainen Jenni Varteva.
Kansallismuseon on helpompi ottaa Vankilamuseo haltuun, kun museokokoelma on koottu tietokantaan.
20 vuoden ajan, aina syksyyn 2015 asti, Vankilamuseota hallinnoi Hämeenlinnan kaupunginmuseo. Sen onnistui kerätä museovieraita parhaina vuosina noin 20 000.
Hämeenlinnaan on kertynyt tavaraa kaikista Suomen vankiloista viimeisen 150 vuoden ajalta. Museoesineiksi on päätynyt kaikkea mahdollista: tuhansia leimasimia, erilaisia kahleita, sänkyjä, pottia, itse tehtyjä pelikortteja, liinavaatteita, työvaatteita, avainnippuja, naisvankien käsintehtyjä kerholehtiä, astioita ja jopa vankien lasten leikkivaatteita.
Papereita, kylttejä, sensuroituja kirjeitä, lippuja ja lappuja on laatikkokaupalla.
Heittoveitsen vieressä auki revitty tennispallo
Heittoveitsen vieressä lepää pöydällä tavallinen keltainen tennispallo. Pallo on puhkaistu nätisti saumaa pitkin. Miksi sekin on kiellettyjen esineiden hyllyssä?
– Se näyttää tavalliselta tennispallolta, mutta sitä on käytetty huumekätkönä. Tämä oli heitetty Helsingin keskusvankilan muurin yli joskus 1980-luvulla ja sen sisällä oli ollut hasista. Ovela yritys saada huumeita vankilan sisäpuolelle, Laura Yli-Seppälä tietää.
Nuorten naisten tunteet ovat liikkuneet laidasta toiseen, kun heille aivan täysin tuntematon maailma on laatikko laatikolta avautunut heidän silmiensä edessä. Välillä on suru uinut vahvasti puseroon.
– Sitten on toki näitä ilon hetkiä, kun historiaa opiskelleena ihmisenä törmää aarteisiin. Esimerkiksi kun löytyi 1800-luvun loppupuolen Turun vankilan kirjastoluettelo, niin hihkuin ilosta. Oli se niin mielenkiintoinen.
Kansallismuseosta kerrotaan, että vankilamuseo avautuu yleisölle vuonna 2019 heti vapun jälkeen. Sitä hoidetaan vieressä olevasta Hämeen vanhasta linnasta käsin.
– Ensi vuodeksi teemme jo joitakin vetovoimaisuutta lisääviä uudistuksia sisältöihin, kuten äänimaailmaa ja tilojen uudelleen kalustusta. Suurempi uudistus on suunnitelmissa talven 2019-2020 aikana, kertoo Hämeen linnan intendentti Jouni Marjamäki.
Ehkä kesällä vankilamuseo avautuu jo täysin uudistettuna, vaikuttavana moniaistisena kokemuksena.