Tasavallan presidentti Sauli Niinistön seitsemäs uudenvuodenpuhe oli suunnattu jopa kolmiin vaaleihin valmistautuvalle Suomelle. Se oli puhetta perinteisen vaalidemokratian puolesta.
Uudenvuodenpuheet ovat usein heijastelleet sekä edellisen vuoden mieleenpainuvimpia teemoja että tulevan vuoden todennäköisimpiä haasteita. Teemoilla on monesti ollut jonkinlainen yhteys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, joka on tietysti tasavallan presidentin tehtävän ytimessä.
Tänä vuonna turvallisuus tarkoitti presidentille ennen kaikkea turvallisen, demokraattisen yhteiskunnan ja vakauden puolustamista. Eurooppa, joka on sisäisesti heikko, ei kykene tulevaisuuden neuvottelupöytien ääreen.
Niinistö asettautui puolustamaan tuttua, edustuksellista demokratiaa ja sitä, että erilaisia näkemyksiä sovitellaan yhteen totutulla tavalla. Keltaliivien ajassa Niinistö otti selvän kannan juuri perinteisen järjestelmän puolesta.
Eri mieltä saa olla ja tyytymättömyyttäänkin saa ilmaista, mutta juuri tämän järjestelmän puitteissa olisi hänen mielestään toimittava.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi STT:lle, että vaikka presidentti ei suoraan kehota äänestämään, hänen voi tulkita viestivän, että juuri vaalit ovat kansalaiselle tärkein keino vaikuttaa.
Oulua ei mainittu
Maahanmuutosta on tullut vuoden 2015 jälkeen yksi uudenvuodenpuheiden kestoteemoista.
Vuonna 2016 Niinistö muistutti, että maassa on oltava maan tavalla. Vuonna 2017 hän puhui puolestaan siitä, miten pahalle on pantava rajat: terrori-iskun tapahduttua ei voi tuntua siltä, että tarpeeksi ei tehty.
Tänä vuonna Niinistö käsitteli maahanmuuttoa Euroopan näkökulmasta: se on maanosaa eniten jakava ilmiö, hän arvioi.
Myös pääministeri Juha Sipilä kirjoitti eilen uudenvuodentervehdyksessään maahanmuutosta. Hän käsitteli viestissään myös Oulun tapahtumia ja sitä, että epäiltyihin rikoksiin ovat syyllistyneet yksilöt – eivät väestöryhmät.
Niinistö ei puhunut suoraan Oulusta, mutta sama teema toistui myös hänen puheessaan.
– Lakiemme ja arvojemme vastainen käytös lisää riskiä kokonaisten ihmisryhmien leimaamiselle ja luo syvää epäluuloa, jopa vihaa, hän sanoi.
Ilmastonmuutos sai pohtimaan kohtuutta
Jokaisessa ajassa on omat haasteensa, ja ne muovaavat myös ulkopoliittisen agendan kärkeä.
Vaikka Kiinasta, Yhdysvalloista ja Venäjästäkin puhuttiin sivumennen, Itämeren alueen turvallisuustilanne tai Niinistön itse esillä pitämä "aktiivinen vakauspolitiikka" eivät tänä vuonna nousseet puheen teemoiksi. Siitäkään huolimatta, mitä Asovanmerellä nähtiin loppusyksystä.
Itäiseen naapuriin viitattiin vain ohimennen. Sen sijaan ilmastonmuutos oli Niinistön mielessä, kuten viime vuonnakin.
Vuonna 2013 Niinistö kehotti pohtimaan, osaisimmeko luopua jostain niukkina taloudellisina aikoina. Vuonna 2015 hän vaati taloudelle peruskorjausta, sillä jälkiä on peitetty velan avulla. Vuonna 2016 presidentti muisteli "jakovaraa", ja sitä, voiko saavutettu etu perustua jollekin sellaiselle, mitä ei koskaan saavutettu. Voidaanko "hyvää" jakaa etukäteen?
Tähän niinistömäiseen kohtuuden teemaan palattiin tänä vuonna pohtimalla, että ilmastonmuutos tuo meille kaikille luopumisen vaateen. Aineellisen yltäkylläisyyden aika on muuttumassa, presidentti arvioi.
– Meidän on kyettävä uudestaan määrittelemään, mistä koostuu se hyvä, jota tavoittelemme. Ihminen on sopeutuva ja kekseliäs. Uusi hyvä voi siten olla entistä parempi.
Lue lisää:
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö: Eurooppa on ajautunut riitoihin omista arvoistaan