Kirjallisuuden Savonia-palkinto on myönnetty Heidi Jaatisen romaanille Koski. Teos on väkevä savolainen sukutarina, jossa ei pureta vain yhden suvun tai kylän, vaan koko kansankunnan traumoja Suomen itsenäistymisestä lähtien.
Jauhiaisen suvusta kertova romaani sijoittuu 1910-luvun Kiuruvedelle ja se pyrkii valottamaan pienen savolaiskunnan elämää sisällissodan aikana.
Jaatisen mukaan Koskessa käsitellään osattomuutta, nälkää ja sitä millaista on, kun ihmiset jakautuvat kahdelle puolelle kenties haluamattaan.
– Koski on upealla kielellä kirjoitettu löytöretki menneeseen, sen arkeen ja ihmismieleen, palkitsemisperusteissa todetaan.
Heidi Jaatinen oli nyt toista kertaa ehdolla Savonia-palkinnon saajaksi. Vuonna 2011 hän oli ehdolla teoksellaan Ei saa katsoa aurinkoon. Finlandia-palkintoehdokkaana Jaatinen oli vuonna 2014 romaanillaan Kaksi viatonta päivää.
– Kun kuulin valinnasta, ensin löi ihan tyhjää. Oli iloinen yllätys, että työtäni arvostettiin. Tämä on kuitenkin hyvin henkilökohtainen kirja. On ilo, että se on yleistettävissä niin, että muutkin pystyvät löytämään sieltä sen ydinsanoman, iloitsee Jaatinen.
Alueellista Savonia-palkintoa arvostetaan
Suomessa jaetaan vuosittain muutamia kirjallisuuspalkintoja. Merkittävästä savolaisesta kaunokirjallisesta teoksesta jaettava Savonia-palkinto on yksi näistä. Kuopion kaupungin vuonna 1986 perustama Savonia-palkinto on suuruudeltaan 12 000 euroa.
– Suomessa ei ole paljon tämmöisiä merkittäviä palkintoja ja tämä on pystynyt nostamaan arvostustaan vuosi vuodelta. Me savolaiset olemme ymmärtäneet ajoissa ryhtyä jakamaan tämmöistä. Toivoisin, että muissakin maakunnissa perustettaisiin vastaavia palkintoja, päätoimiseksi kirjailijaksi viime vuonna siirtynyt Jaatinen toteaa.
Myös Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen pitää Savonia-palkintoa hyvin uniikkina ja merkityksellisenä. Se tunnetaan kirjallisuuspiireissä kautta maan.
– On hienoa, että on edelleen olemassa tämmöinen alueellinen ja nimenomaan vanhaan kirjallisen kulttuurin kehtoon, Pohjois-Savoon liittyvä palkinto, iloitsee kuopiolaislähtöinen Kähkönen.
Heidi Jaatiselle Savonia-palkinto merkitsee myös työn jatkumista.
Ei voi olla varma, onko minulla oikeus kirjoittaa näistä asioista ja joko on se aika, että voi kirjoittaa loukkaamatta ketään.
Heidi Jaatinen
– Nyt uskaltaa taas kirjoittaa sillä tavalla kuin itsestä tuntuu tärkeältä ja nostaa sellaisia aiheita esille.
Hän muistuttaa, että kirjoittaminen on aina epävarmaa.
– Ei voi olla varma, että ymmärtävätkö lukijat ja onko minulla edes oikeus kirjoittaa näistä asioista ja joko on se aika, että voi kirjoittaa loukkaamatta ketään, puhuu Jaatinen, joka lupaa Koski-sarjalle jatkoa.
Myös itsekin aikoinaan Savonia-palkinnon saaneelle Kähköselle palkintorahalla oli valtava merkitys.
– Pystyin ostamaan sillä itselleni pienen palan aikaa taiteellisen työn tekemiseen. Varsinkin palkkatyötä tekevien on varmasti vaikea käsittää, millaista jatkuvaa taistelua luovan työn tekeminen voi etenkin uran alkuvaiheilla olla, toteaa Kähkönen.
Ehdokkuudet ja palkinnot merkitsevät kirjailijoille tuloja ja näkyvyyttä
Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajan Sirpa Kähkösen mielestä kirjallisuuspalkinnoilla ei ole lopulta mitään tekemistä taiteellisen työn kanssa. Itsekin kirjailijana työskentelevän Kähkösen mielestä palkinnot ovat tärkeitä, mutta nimenomaan osa kirjojen julkaisun jälkeistä jälkitoimintaa.
– Ehdokkaille ne merkitsevät enemmän näkyvyyttä ja sitä kautta he pääsevät paremmin lukijoiden tietoisuuteen. Ehdokkuutta vaille jääville kilpailu näkyvyydestä on kovempaa, pohtii Kähkönen.
Kähkönen muistuttaa, että kirjallisuudenalan pienillä markkinoilla kilpailu lukijoista on kokonaisuudessaan erittäin tiukkaa.
Kilpailu on tosi raadollista.
Heidi Jaatinen
– On tärkeää, että kirjallisuus pääsee näkyviin. Palkinnot ovat yksi tapa, mutta taiteella saisi olla enemmän näkyvyyttä mediassa muutoinkin, toivoo Kähkönen.
Samaa sanoo tuore Savonia-palkittu.
– Kilpailu on tosi raadollista. Palkinnot ovat keino saada kirjailijalle jonkinmoisia tuloja ja näkyvyyttä. Tämmöiset myös kannustavat muita kirjailijoita, että esimerkiksi täältä savon perukoilta voi menestyä, Jaatinen nauraa.
Savonia-palkinnon saajiksi ehdolla olivat tänä vuonna myös Maritta Lintusen Stella, Päivi Lipposen Ihmisyyden vuoksi, Erkka Mykkäsen Something not good, Markku Pääskysen Hyvä ihminen sekä Lauri Rikalan Eläin, joka ei pukeudu tahallaan huonosti.
Raati luki vuoden 2018 aikana 88 Savonia-palkinnon piiriin kuuluvaa kaunokirjallista teosta. Viime vuonna palkinto myönnettiin Asko Sahlbergille teoksesta Amandan maailmat.