Irakilaiset ovat edelleen suurin turvapaikanhakijaryhmä. Uusia tulijoita ei ole viime vuosien malliin, vaan maassa jo olevat kokeilevat saada hakemustaan läpi useaan kertaan.
Vuonna 2018 turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 4 548, mutta hakemuksista lähes puolet oli jo aiemmin Suomeen matkustaneiden uusintahakemuksia. Eniten uusintahakemuksia tekivät irakilaiset. Tällaisessa tapauksessa ulkomaalaisella on tyypillisesti jo kielteinen päätös turvapaikasta, mutta hän yrittää hakea toistamiseen uusilla perusteilla kuten kristinuskolla tai homoudella.
Ensimmäisen turvapaikkahakemuksensa jätti viime vuonna 2 409 maahantulijaa.
Piikkivuonna 2015 Suomeen tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa, joista valtaosa oli irakilaisia. Ennen sitä hakijamäärä oli vuositasolla 3 000–4 000:n luokkaa, ja lähes kaikki olivat uusia rajanylittäjiä.
– 2017–2018 alkoi vahvistua tämä uusintahakemusten tekeminen, sanoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.
– Nyt lähes puolet ovat jo yhden päätöksen saaneet ja oleskelleet täällä jo jonkin aikaa prosessissa.
Vuoden 2015 valtavan hakijamäärän taustalla oli muun muassa Isisin terrorista kehittynyt sotatila Irakin ja Syyrian alueella. Määrän paisumisesta tuli Suomessa ennennäkemätön haaste turvapaikkapolitiikalle ja kotouttamistyölle.
Kristinuskoon kääntyminen oli uusi hakuperuste "todella isossa osassa", sadoissa turvapaikkahakemuksissa, alleviivaa Esko Repo. Esimerkiksi Irak kuuluu maailman vaarallisimpiin maihin elää kristittynä.
Myös seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisesta on tullut tavallinen hakuperuste. Maahanmuuttovirasto selvittää muun muassa uskoon kääntymisen aitoutta turvapaikkapuhuttelussa.
Satakunta rikollista päätettiin karkottaa
Maahanmuuttovirasto teki viime vuonna hieman vähemmän karkotuspäätöksiä kuin 2017. Lähes kaikki 1 092 päätöksestä koskivat luvatonta oleskelua. Rikoksen vuoksi vireille tuli 173 karkotusta, ja tekijöistä yli puolet päätettiin karkottaa. Tapaukset koskivat eniten irakilaisia. Rikosten laatua ei ole tilastoitu.
Lukumäärä karsiutui Esko Revon mukaan sillä, että "oikeuskäytännötkin huomioon ottaen" Maahanmuuttovirasto hylkää poliisin esittämiä karkotuksia. Yksi syy on vahvat perhesiteet Suomeen.
– Arvioidaan karkottamisperusteita, kuten luvatonta oleskelua tai rikoksiin syyllistymistä, ja verrataan sitä vastaan puhuviin seikkoihin kuten siteisiin Suomeen. Tulee tilanteita, joissa vastaan puhuvat seikat ovat painavampia.
Tällä viikolla kansalaisaloite seksuaalirikoksesta tuomitun oleskeluluvan peruuttamisesta ja henkilön karkottamisesta saavutti 50 000 allekirjoitusta ja etenee siksi eduskuntaan. Aloitetta ovat kantaneet poliisin viime viikkoina kertomat tiedot useista seksuaalirikosten epäilyistä.
Suurimpia kansallisuusryhmiä turvapaikkahaussa irakilaisten jälkeen ovat venäläiset ja somalialaiset.
Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus on kasvanut. 43 prosenttia hakemuksista johti turvapaikkaan Suomessa.
Euroopan rajat säpissä
Turvapaikkaa varten saapuvia tuli siis jopa vähemmän kuin ennen vuotta 2015 oli totuttu. Esko Revon arvio on, että matkustamisesta tuli selvästi vaikeampaa.
Tavallinen reitti Suomeen kulki Turkin läpi. Turkissa ja sisempänäkin Euroopan maissa on tehostettu rajavalvontaa vastauksena pakolaiskriisiin. Käytännön matkanteon hankaluudella halki Euroopan tuntuu olevan suurempi vaikutus kuin sillä, miten Suomi on turvapaikkapolitiikkaansa viilannut.
– Poliisi ei ole kyennyt tehokkaasti poistamaan heitä, jotka ovat kielteisen päätöksen saaneet ja joiden valitukset on hylätty, toteaa Repo.
– Tämä ei kuitenkaan ole näkynyt uusien hakijoiden virtana meille nyt, kun Euroopassa on näitä matkustamisen rajoituksia.
Lue lisää: