Yksinvaltiaiden yritykset heikentää maidensa demokratiaa huolestutti viime vuonna, kertoo ihmisoikeusjärjestön raportti.
Human Rights Watchin raportin mukaan johtajat, joille on kasattu valtaa eri maissa, yrittivät heikentää vähemmistöjen, toimittajien ja tuomareiden asemaa eri maissa.
Esimerkkeinä yksinvaltiaista raportti nostaa esiin presidenteistä Turkin Recep Tayyip Erdoğanin, Egyptin Abdel Fattah al-Sisin ja Filippiinien Rodrigo Duterten. Näissä kolmessa maassa johtajien politiikkaan kuuluu vastujien vangitseminen tai oikeudenkäynnit tekaistujen syytteiden perusteella.
Euroopasta myös Puolan Jarosław Kaczyńskin ja Unkarin Viktor Orbánin katsotaan toimillaan heikentäneen maansa demokratiaa.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump mustamaalasi siirtolaisia ja vähemmistöjä ja yritti kiusata tuomareita ja toimittajia, joiden katsoi olevan hänen tiellään, kertoo raportti.
Vladimir Putinin johdolla Venäjällä puolestaan jatkui tilanne, jossa opposition äänet pysyvät heikkoina.
Myös maiden taloudellinen toiminta on nostettu esiin ihmisoikeuksia heikentävänä seikkana. Esimerkiki Venezuelan presidentin Nicolás Maduron aikana maan heikentyvä taloudellinen tilanne aiheuttaa pakolaisuutta.
Kiinan investointipolitiikka muihin maihin suosii yksinvaltiaita ja korruptiota demokraattisten hallintojen sijaan, kertoo raportti.
Vaalit, mielenosoitukset ja tuomarit
Toisaalta raportti kertoo, että itsevaltiutta myös vastustettiin eri maissa eri tavoin. Vaalit tai julkinen paine toimivat työkaluina, jolla itsevaltiaiden valtaa vastustettiin. Vaaleilla johtaja vaihtui ainakin Malesiassa, Malediiveillä, julkisen paineen kohottua uuden johtajan saivat ainakin Armenia ja Tšekki.
Myös Yhdysvalloissa Trumpin ja republikaanien valta kaventui raportin mukaan välivaaleissa, joissa demokraattipuolue sai enemmistön edustajainhuoneessa.
Myös tuomarien toiminta nostetaan esiin. Esimerkiksi Puolassa korkeimman oikeuden tuomarit nousivat vastustamaan päätöstä, jonka he katsoivat heikentävän oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Puola joutui taipumaan asiassa, kun EU nousi puolustamaan korkeimman oikeuden tuomareita.
Viime vuonna hallinnon vastaisia suuria mielenosoituksia nähtiin maissa, kuten Unkari, Puola ja Yhdysvallat.
Tiukalle linjalle huomiota
Raportissa kehuja saavat maat, jotka reagoivat sauditoimittaja Jamal Khashoggin murhaan kohdistamalla eri tavoin painetta Saudi-Arabiaa kohtaan. Khashoggi murhattiin Saudi-Arabian Istanbulin konsulaatissa lokakuun alussa.
Yhdysvallat ja Kanada päättivät esimerkiksi asettaa maalle sanktioita.
Presidentti Trumpia kuitenkin arvostellaan siitä, ettei hän suostunut uskomaan oman tiedustelupalvelunsa raporttia, jossa Khashoggin surman tilajaaksi nimetään Saudi-Arabian kruununprinssi. Yhdysvallat ei myöskään lopettanut asekauppojaan maahan, jonka toimien katsotaan lisänneen uhreja Jemenin sodassa.
Saudi-Arabia on osallistunut Jemenin sotaan vuodesta 2015 saakka. Sen ilmaiskuissa on kuollut runsaasti siviilejä.
Euroopan maista Suomea kehutaan päätöksestä lopettaa asekaupat kuningaskunnan kanssa. Myös Saksa, Hollanti ja Tanska tekivät samanlaisen päätöksen.
Suomen hallitus päätti olla myöntämättä uusia aselupia viime vuoden lopulla. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan päätöksen vaikutti myös sauditoimittajan tapaus.
Sauditoimittajan murhan vuoksi Saksa asetti lisäksi 18 saudiviranomaista maahantulokieltoon Schengen-alueella.
Lähde: Human Rights Watch
Lue lisää:
Sipilä: Asevientipäätökseen vaikutti myös saudiarabialaisen toimittajan murha
Saudisyyttäjä vaatii viidelle kuolemantuomiota Khashoggin murhasta
CNN: Murhatun sauditoimittaja Khashoggin viimeiset sanat: ”En voi hengittää”