Järeitä verkkopalvelujen tietokonehalleja eli datakeskuksia houkutellaan nyt toden teolla Pohjois-Suomeen yhä paremmilla tietoliikenneyhteyksillä.
Elisa ja sen norjalainen kumppani Bredbåndstylket Troms Ab saivat joulukuussa valmiiksi valokuitukaapelin Suomen Käsivarresta Norjaan.
Elisalla on jo yksi valokuitukaapeli Pohjois-Suomesta Norjaan Utsjoen kunnan kohdalla. Uusi kaapeli varmistaa ja vahvistaa tietoliikenneyhteyksiä.
Aiempaa sujuvammelle tiedonsiirrolle voi olla tulevaisuudessa tarvetta pohjoisessa, jos Tornioon ja Sotkamoon tulee datakeskuksia, kuten amerikkalainen Silent Partner Group lupaili alkutalvesta.
– Nyt voimme osoittaa, että meillä on jo valmiit yhteydet, käytössä olevaa ja koeteltua tekniikkaa, sanoo Elisan Pohjois-Suomen aluejohtaja Jarmo Mikkola.
Yritysten ei tarvitse käyttää omaa rahaa ja aikaa kansainvälisten tiedonsiirtoyhteyksien rakentamiseen Pohjois-Suomen routivaan maahan.
Pohjoisimman Lapin väki hyötyy
Amerikkalaisyhtiön suunnitelmat Tornioon, Sotkamoon ja Haminaan ovat vielä pitkissä kantimissa, mutta jo nyt osakemarkkinoille ja erilaisille tutkimushankkeille on hyötyä siitä, että tiedonsiirto on varmasti nopeaa.
– Esimerkkinä on Lapissa käytössä oleva Eiscat-tutkajärjestelmä, jossa tutkitaan ilmakehän ilmiöitä yhteistyössä Norjan kanssa. Tällaisessa tapauksessa siirrettävää tietoa on paljon, jolloin kapasiteetin tulee olla kunnossa, Mikkola kertoo.
Pidemmällä aikavälillä Mikkola nostaa esille myös Norjasta Aasiaan kaavaillun miljardihankkeen, Koilliskaapelin, jossa nyt avattua tiedonsiirtokanavaa voidaan myös hyödyntää.
Paikallisesti uudesta valokuitukaapelista hyötyvät myös Tunturi-Lappi ja Ylä-Lappi. Muonio, Enontekiö ja Utsjoki saavat nyt Elisan varayhteyden häiriö- ja vikatilanteisiin.
– Mahdollisissa häiriötilanteissa meillä on vaihtoehtoinen reitti pohjoisen kautta, Mikkola täsmentää.
Esimerkiksi Enontekiöllä oli viime kesän ja syksyn aikana ainakin kaksi pidempää vikatilannetta Elisan verkossa.