CÚCUTA Taksikuski Fral Valancia näyttää videopätkää, jonka tuttu on lähettänyt hänelle Whatsapp-pikaviestipalvelussa. Siinä näkyy savuava autonjäänne ja poliisioppilaitoksen pihaa täplittävät räjähdysjäljet.
– Harmittaa. Tällaista terroria tekevät vain guerillat, sissiryhmät, Valancia sanoo.
Keskiviikkona 10 henkilöä tappanut ja yli 60 haavoittanut pommi-isku pääkaupunki Bogotássa on Valancialle ja hänen maanmiehilleen muistutus Kolumbiassa yhä läsnä olevasta väkivallasta. Moni ehti jo lokeroida vastaavat iskut maan menneisyyteen.
Viimeisin isku tehtiin vuosi sitten poliisiasemalla Karibian rannalla sijaitsevassa Barranquillan kaupungissa. Tuolloin ELN-sissiryhmä kertoi olleensa kuusi poliisia tappaneen iskun takana.
ELN ei ole toistaiseksi kertonut olevansa eilisen iskun takana, vaikka monet pitävät ryhmää todennäköisenä iskun toimeksiantajana.
Rauha houkutteli turisteja Kolumbiaan
Latinalaisen Amerikan suurimman sissiryhmän FARCin luovuttua aseista vuonna 2016 Kolumbian hallituksen kanssa tehdyn rauhansopimuksen jälkeen maan suuret kaupungit ovat rauhoittuneet nopeasti.
Myös ELN:n kanssa aloitettiin helmikuussa 2017 rauhanneuvottelut, jotka ovat kuitenkin olleet yli vuoden ajan jäissä.
Viime vuosina Kolumbian keskiluokka on kasvanut, ulkomaiset investoinnit lisääntyneet ja nuoret reppureissaajat ilmestyneet Kolumbian bussiterminaaleihin.
Bogotán turistikohteissa käyvät paitsi eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset vierailijat, myös muualta Kolumbiasta tulevat lomailijat.
Pääkaupungissa kolumbialaisten suurin pelko tuntuu tätä nykyä olevan se, että kännykkä varastetaan. Turistit ja kaupungissa oleskelevat ulkomaalaiset saavat jatkuvasti kuulla, että puhelin pitää pakata pois näkyvistä.
Sissit aseistautuvat ja kokaiinikauppa rehottaa
Kolumbian rauhanprosessi ei ole ollut mutkaton. Monin paikoin maaseudulla entiset sissitaistelijat ovat tarttuneet uudestaan aseisiin.
Medellínissä toimivan InSight Crime -järjestön mukaan noin 14 000 entisestä FARC-taistelijasta liki 20 prosenttia on palannut FARCin riveihin.
Esimerkiksi entinen FARC-komentaja Luciano Marín Arango, taistelijanimeltään Iván Márquez, esiintyi viime viikolla videossa, jossa hän syytti Kolumbian hallitusta rauhanprosessin hylkäämisestä. Samassa videossa Arango kertoi tarttuuneensa uudestaan aseisiin.
Vuoden 2019 alussa FARC-sisseillä ei tietenkään ole entisen kaltaista kansallisesti merkittävää sissijärjestöä takanaan. The New York Timesin mukaan palaajista koostuvat taistelijaryhmät tekevät yhteistyötä muiden järjestäytyneiden rikollisjengien ja alueellisten mafioiden kanssa.
Kolumbiassa tuotetaan nyt enemmän kokaiinia kuin koskaan aiemmin maan historiassa, InSight Crime -järjestön johtaja Jeremy McDermott muistuttaa.
– Rikollisjengit rikastuvat kokaiinikaupan, kiristysrahojen, laittoman kaivostoiminnan ja metsähakkuiden avulla. Ne hallitsevat edelleen suuria osia Kolumbian rajaseuduista, McDermott kuvailee.
Entiset sissit pelkäävät kostoa
Osa entisistä taistelijoista palaa sissielämään,koska kokee itsensä siviilissä turvattomaksi. Vuodesta 2016 jo 68 entistä sissiä on saanut surmansa kostoiskuissa ympäri maata.
Kolumbialaisten enemmistö ei ole tyytyväisiä siihen, että entisille taistelijoille myönnettiin täysi armahdus aseista riisumisen jälkeen.
Rauhanprosessin kautta poliittiseksi puolueeksi muuttunut FARC on saanut myös paljon uhkauksia ja lokaa niskaansa. Puolueen kymmenen kansanedustajaa ovat vedonneet toistuvasti Kolumbian hallitukseen paremman suojelun toivossa.
Kansainvälinen Kroc-instituutti arvioi, että lisäksi epäonnistunut maareformi on hidastanut entisten taistelijoiden kotouttamista yhteiskuntaan.
Kolumbian entisen presidentin Juan Manuel Santosin hallitus lupasi rauhansopimuksessa vuokrata entisille sisseille viljelymaita, joilla he voisivat ansaita jatkossa elantonsa.
Toistaiseksi viime vuonna valtaan noussut presidentti Iván Duque on kuitenkin kommentoinut maareformia julkisuudessa vain vähän ja keskittynyt brändäämään rauhanprosessia tukevat uudistukset osaksi maan muuta kehitysohjelmaa.
"Rauhanprosessin seksikäs vaihe ohi"
Bogotán EU-edustuksessa uskotaan, että Kolumbian on keskityttävä entisten sissien kotouttamiseen ja siirtymävaiheen oikeuden toteuttamiseen, jotta lupaus rauhasta muuttuisi kestäväksi todellisuudeksi.
– Rauhanprosessin seksikäs vaihe on nyt ohi, edustustossa työskentelevä espanjalainen diplomaatti Antonio García sanoo.
Vaikka rauhanprosessi FARCin kanssa onnistuisi, on maan seuraavaksi kitkettävä muita väkivallan lähteitä ja konfliktien juurisyitä, jotta järjestäytynyt rikollisuus ja ELN:n kaltaiset pienemmät sissiryhmät saadaan aisoihin.
– Kolumbian hallituksen on esimerkiksi tulevien vuosien aikana mietittävä, mitä maan 200 000 hehtaarille kokaviljelmiä tehdään, García kuittaa.
Tekstiä on korjattu 18.1. kello 11.23: Kolumbian entisen presidentin nimi on siis Juan Manuel Santos, ei Carlos Santos.
Lue myös:
Autopommi räjähti poliisikoulun pihalla Kolumbian pääkaupungissa – ainakin kymmenen kuollut
Kolumbian laiton kokaviljely uuteen ennätykseen
Kolumbia aloitti rauhanneuvottelut myös toisen sissijärjestön kanssa
Kolumbia sai uuden presidentin – Kuinka käy Farcin kanssa solmitun rauhansopimuksen?