Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

Luonnonmakuisia proteiinipatukoita ja pienpanimo-olutta saksalaisille – Suomi teemamaana maailman suurimmilla ruokamessuilla Berliinissä

Suomen pienet ja keskisuuret elintarvikeyritykset ovat Berliinissä esillä, elintarvikejätit loistavat poissaolollaan.

Jascha Farhangi maistelee Musta virran panimon olutta.
Jascha Farhangi maistelee Musta virran panimon olutta. Kuva: Uwe Tautenhahn
  • Dan Ekholm

Reilut 70 suomalaista yritystä esittäytyy Berliinin ruokamessuilla. Maija Autio Kajaanista on itse kehittänyt proteiinipatukoita. Tarjolla on puolukka-kaakaon ja karpalo-kaakaon makuisia proteiinipatukoita.

– Suomalaiset marjat on siinä ideana. Yhdessä patukassa on kourallinen suomalaisia marjoja, Maija Autio kertoo.

Hän halusi tavallisten proteiinipatukoiden lisäksi luonnonmukaisempia vaihtoehtoja. Niinpä hän kehitti niitä itse.

– Kehitin niitä ensin omiin tarpeisiin ja nyt on huomattu, että myös saksalaiset pitävät näistä.

Maija Autio on itse kehittänyt proteiinipatukoita suomalaisista marjoista.
Maija Autio on itse kehittänyt proteiinipatukoita suomalaisista marjoista. Kuva: Uwe Tautenhahn

Autiolla on yhden naisen yritys, mutta hän on kasvattamassa toimintaa talven ja kevään aikana. Firma on puoli vuotta vanha. Berliinin ruokamessuille lähteminen on iso panostus.

– Nyt jo huomaa tässä pari päivän aikana, että on ollut kaiken vaivan arvosta, Autio sanoo.

Klaus Wagner on tullut Veronika-puolisonsa kanssa ryhmämatkalla Baijerista Grüne Wochelle. Hän näyttää suomalaisille, miten paljon lunta on hänen pihamaallaan kotona Etelä-Saksassa, kokonaiset kaksi metriä.

Wagner kokeili Aution proteiinipatukoita.

Veronika ja Klaus Wagner innostuivat kajaanilaisesta proteiinipatukasta.
Veronika ja Klaus Wagner innostuivat kajaanilaisesta proteiinipatukasta. Kuva: Uwe Tautenhahn

– Nämä ovat marjoista tehtyjä, niiden maku on erinomainen. Olemme jo ostaneet näitä, Wagner kertoo.

Hän kertoo, että Baijerissa ei käytetä marjoja niin paljon, enemmänkin hedelmiä kuten omenoita.

Ruotsi ollut parempi viejä Saksaan

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on yksi tämän messutapahtuman tulisieluista. Tämä on ensimmäinen kerta, kun joku järjestö eikä valtio, on Grüne Woche -messujen partneri.

Marttila toivoo messujen edistävän Suomen elintarvikevientiä Saksaan. Vaikka Saksa on Suomen tärkein vientimaa, elintarvikealalle se ei sitä ole vaan Saksa on vasta viidenneksi tärkein markkinamaa.

– Tätä on monet kerrat pohdittu. Ei tänne Saksan markkinoille ole koskaan täysillä panostettu, Marttila sanoo.

Ruotsin elintarvikevienti Saksaan on monikertainen Suomen elintarvikevientiin verrattuna.

– Suomi ei ole kovin tunnettu ruuastaan Saksassa. Olen vakuuttunut siitä, että kohta on tunnettu, Marttila sanoo.

MTKn puheenjohtaja Juha Marttila on tehnyt paljon töitä messujen eteen.
MTKn puheenjohtaja Juha Marttila on tehnyt paljon töitä messujen eteen. Kuva: Uwe Tautenhahn

Marttilan mukaan Suomen valttikortit ovat elintarvikkeiden turvallisuus ja puhtaus. Saksan markkinoilla kilpailu on kuitenkin kovaa.

– Hyvää Saksassa on se, että tämä on niin sirpaleinen. Eri seuduilla on hyvin erilaiset ruokakulttuurit ja ruokamarkkinat. Suomalaiselle pienyritykselle on hyvä päästä vaikkapa jonkun kaupunkialueen markkinoille.

Suomalaiset suuryritykset poissa messuilta

”Aus der Wildnis”, vapaasti käännettynä villistä luonnosta on Suomi-viikon teema. Berliiniin on tullut enimmäkseen pieniä ja keskisuuria elintarvikeyrityksiä. Suuret toimijat kuten Valio tai Fazer loistavat poissaolollaan.

– Lopputuloksena on se, ettei täällä ole kymmenen suurta toimijaa vaan lähes sata etupäässä pientä toimijaa. Tämä luo vahvemmin positiivista Suomi-kuvaa, Marttila sanoo.

Hän myöntää suurten elintarvikeyritysten poisjäänti oli pettymys alkuvaiheessa.

Berliiniläinen Jascha Farhangi on tullut maistelemaan Savonlinnasta tulleen panimon juomia.

– Arvostan suomalaisia oluita. Ne ovat hyvin voimakkaan makuisia ja rakkaudella tehtyjä. Pidä IPA-oluesta ja käsityöoluesta, Fahrangi sanoo.

Hän pitää siitä, että monet näistä suomalaisista juomista eivät ole niin tunnettuja, eivätkä ne ole ”mainstream-juomia”.

– Suurin osa meidän oluista on tällaisia amerikkalaistyylisiä pintahiivaoluita, Santeri Vänttinen Mustan virran panimosta sanoo.

Santteri Vänttinen Savonlinnasta
Santteri Vänttinen Savonlinnasta Kuva: Uwe Tautenhahn

Hän mielestään Saksassa on markkinarako suomalaisille juomille, vaikka saksalaiset itse tuottavat paljon olutta.

– Olutkulttuurin juuret ovat täällä pitkät ja osa saksalaisten identiteettiä. Meillä on myös luomuolutta ja gluteenitonta olutta. Niillä voimme tehdä vaikutuksen, Vänttinen arvioi.

Hän on jo saanut hyviä kontakteja ja tutustunut markkina-alueeseen.

– Esimerkiksi panttijärjestelmä on Saksassa erilainen, nyt tiedämme miten se toimii mahdollisia vientiponnisteluja varten. Saksalaisia etikettejä tarvitaan panttipalautusta varten.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä puhui torstai-iltana messujen avajaisissa. Hän sai mahdollisuuden kehua suomalaisia elintarvikkeita 4 000 kutsuvieraalle, tulkattuna viidelle kielelle.

Grüne Woche on maailman suurimmat ruokamessut.
Grüne Woche on maailman suurimmat ruokamessut. Kuva: Uwe Tautenhahn

– Suomessa antibiootteja käytetään vain sairauden hoitoon, ei sen ehkäisyyn. Emmekä käytä tuotannossa hormoneja. Olemme myös ylpeitä tuotteidemme salmonellavapaudesta, Leppä mainosti.