Suomen teitä suolataan jatkossa selvästi enemmän kuin viime vuosina. Teiden suolausta lisätään koko maassa noin viidenneksellä lähivuosina.
Syynä on se, että valtio korotti useiden vilkasliikenteisten teiden hoitoluokkia hankalien talvisäiden takia.
– Talvihoito paranee jopa 11 000 tiekilometrillä. Suurin osa muutoksista nähdään pääteillä, kertoo sähköpostitse Väyläviraston ylitarkastaja Otto Kärki.
Lisäksi tarvittaessa suolattavia teitä on nyt 15 000 kilometriä eli 4 000 kilometriä aiempaa enemmän.
Esimerkiksi pohjalaismaakunnissa suolataan 600 uutta tiekilometriä tänä vuonna. Valtatie 8:lla urakoitsijat suolaavat nyt ahkerammin muun muassa Vaasan etelä- ja Kokkolan pohjoispuolella.
Liukkautta estetään nykyisin pääosin suolaliuoksella, joten tienpintoihin ei päädy yhtä paljon suolaa kuin vielä 90-luvulla. Silti osa suolasta päätyy ympäristöön.
Autoilijat kiittävät, luonto ei
Myös vaihtoehtoisia liukkaudentorjuntakeinoja on olemassa, mutta hinta jarruttaa niiden käyttämistä.
– Ympäristöystävällisempää kaliumformiaattia on käytetty Etelä-Suomen pohjavesialueilla jo vuosia. Myös Raippaluodon sillalla ja lentokentillä on käytössä formiaatteja, kertoo Otto Kärki.
Formiaattien etuna on se, että ne ehtivät hajota vedeksi ja hiilidioksiksi ennen pohjaveteen valumista.
Ylitarkastaja Kärjen mukaan monilla pohjavesialueilla voidaan siirtyä käyttämään vaihtoehtoisia aineita, kun urakat kilpailutetaan uudestaan. Mutta ei silti kaikkialla.
– Nämä aineet maksavat kymmenen kertaa enemmän kuin suolaliuos, joten joka tielle niitä ei voida käyttää.
Väylävirasto korottaa myös vilkkaiden ja keskivilkkaiden teiden hoitoluokkia. Liikenneturvallisuuden kannalta suunta on hyvä, mutta ympäristölle välttämättä ei.
– Pohjavesille lisäsuola on huono asia, vaikka pohjavesialueilta löytyykin suojauksia pohjalaismaakunnistakin hyvin. Suolahan esimerkiksi ruostuttaa vesiputkia, ja tutkimusten mukaan runsas määrä aiheuttaa esimerkiksi eliöille turvotusta, kertoo tienpidon suunnittelija Elina Granqvist Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Jos tänä talvena saadaan lähellä nollaa keikkuvat kelit, niin suolaa kuluu enemmän.
– Kunnon pakkastalvi säästäisi luontoa ja valtion rahojakin, toteaa Granqvist.