Suomessa on tiistaina vietetty ensimmäistä kertaa työnohjauksen teemapäivää. Työnohjaajat ovat havainneet, että työnohjauksen käsite on monelle epäselvä ja siksi he haluavat lisätä tietoa sen sisällöstä ja vaikuttavuudesta
Työnohjaus-termi ohjaa ajatukset helposti siihen, että kyse on perehdyttämisestä työtehtäviin tai siitä, että ohjaaja ryhtyy mestaroimaan ohjattavan työtä. Ohjakset ovat kuitenkin nimenomaan itsellään työnohjattavalla, joka säännöllisten, luottamuksellisten keskustelujen avulla oppii arvioimaan omaa tekemistään ja kehittämään sitä entistä paremmaksi.
Työnohjausta voi toteuttaa ryhmissä tai kahdenkeskisillä tapaamisilla. Kemiläinen koulukuraattori Johanna Pesälä on hakenut eväitä tekemiseensä työnohjaajansa Kaisi Peltoniemen kanssa jo usean vuoden ajan. Naiset tapaavat kerran kuukaudessa noin puolentoista tunnin istunnoissa ja käyvät läpi seikkoja, joita Johanna Pesälän työssä on noussut esiin.
Ohjaaja ei anna valmiita vastauksia
–Johanna esimerkiksi pohtii, miten hoitaa jonkin tilanteen. Hän analysoi omaa tapaansa tehdä työtä. Joskus se koskee koko työyhteisön asioita tai vaikkapa yhteistyökumppaneita, ohjaaja Kaisi Peltoniemi kertoo.
– Minä en anna hänelle valmiita vastauksia, vaan hän pohtii niitä itse. Minä autan, kertoo Kaisi Peltoniemi.
Vuosien mittainen työnohjaus on tuonut keskusteluihin lujan luottamuksen.
– Kun meillä on taustalla tämä pitkä keskustelusuhde, niin Kaisi uskaltaa esittää kipeitäkin kysymyksiä, joihin joutuu itseään peilaamaan, Johanna Pesälä kertoo.
Pesälä on myös havainnut, että vastauksia alkaa kummuta melkein itsestään kunhan pystyy muotoilemaan ajatuksiaan ääneen ja kertoo niistä toiselle.
Hyötyjä voidaan laskea euroissakin
Onnistunut työnohjaus on siis omiaan parantamaan työntekijän tapaa tehdä työtä, tukemaan jaksamista ja lisäämään työhyvinvointia. Varsinkin, kun työnohjausta saa esimies, vaikutus ulottuu koko työyhteisöön. Asiaa on tutkittu muun muassa Lapin yliopistossa ja tutkimukset ovat osoittaneet työnohjauksen jopa parantavan tuottavuutta.
– Tulosparannusta syntyy vähintäänkin luokkaa 500-1000 euroa työntekijää kohti vuositasolla. Vaikuttavuus voi toki olla paljon enemmänkin, kertoo Lapin yliopiston dosentti ja henkilöstötuottavuuden tutkimusjohtaja Marko Kesti.
Työhyvinvointi on yksi tuotantotekijä, joten kun työn sujuvuus paranee, myös tuottavuus kasvaa.
– Kun työntekijä tekee asioita fiksummin ja sählää vähemmän, sieltä tulee tuottavuushyötyjä. Lisäksi ikään kuin bonuksena syntyy myös kustannushyötyjä, kun sairauspoissaoloja on vähemmän ja työntekijöiden vaihtuvuus pienenee, Kesti kertoo.
Etenkin esimiehet kuormittuvat
Myös pitkään, jo 80-luvulta asti, työnohjaajana Meri-Lapissa toiminut Kaisi Peltoniemi tietää, että esimiesten työssä jaksaminen on tärkeää koko työpaikalle.
– Kaikki me, jotka työskentelemme työnohjauksen parissa tiedämme, että esimiestyöstä se lähtee. Ja tiedämme, etteivät vain alaiset väsy. Esimiehet ne vasta tänä päivänä kuormitettuja ovatkin.
Peltoniemi painottaa, että kuorman jakaminen toisen kanssa olisi hyvin tärkeää.
– Kun esimiehet huolehtivat omasta jaksamisestaan, se on suuri panos koko työyhteisölle, Peltoniemi sanoo.