Kysyimme tiistaina yleisöltä, uskotteko jonkin valtion käyttävän ydinasetta, ja mikä ydinaseissa pelottaa. Vastauksia tuli yli 300.
A-studio käsittelee keskiviikkoiltana ydinasevarustelua. Suurvallat varustautuvat jälleen ydinasein, ja vanhat sopimukset raukeavat. Uhkaako uusi varustelukierre?
Ydinaseiden uhka jakoi kyselyn vastaajat tasaisesti kahtia: puolet vastaajista ei näe todennäköisenä, että jokin valtio tai muu taho käyttäisi ydinasetta.
Ydinaseen käyttö nähtiin viimeisenä keinona tai oikukkaan maan johtajan ajatuksena. Kysyimme, kuka ydinasetta voisi käyttää.
"Todennäköisesti jokin pieni valtio, jonka johtoon on päässyt radikaalihallitsija tai sitten suuri ydinasevaltio vahingossa."
"Pelkään, että ydinaseiden lisääntyminen ydinvarustelua rajoittavan INF-sopimuksen raukeamisen myötä madaltaa kynnystä käyttää niitä ja helpottaa aseiden päätymistä terroristijärjestöjen käsiin."
Monet uskoivat ydinaseiden pelotevaikutukseen. Pelote nähtiin poliittisesti parempana korttina kuin käytetty ydinase.
Ulkopoliittisessa instituutissa vierailevana tutkijana työskentelevä Tapio Juntunen tutustui lukijoiden vastauksiin ja on samaa mieltä: ydinase on ennen kaikkea pelotease. Juntunen on myös vieraana keskiviikon A-studiossa klo 21.05 alkaen.
– Ydinaseen sotilaallisen käytön kynnys on edelleen hyvin korkea, mutta samalla se on pidettävä riittävän alhaalla, jotta pelote säilyy uskottavana.
Juntunen näkee epätodennäköisenä, että jokin valtio käyttäisi ydinasetta.
– Jos käyttäisi, kyseessä olisi todennäköisesti poikkeuksellisen vakava kriisitilanne, joka on otollinen virhetulkinnoille ja inhimillisille vahingoille.
Ydinasetabua ei haluta rikkoa
Noin puolet vastaajista piti ydinaseen käytön kynnystä korkeana.
"Kukaan tässä maailmassa ei halua aloittaa jotain, mitä ei voi peruuttaa."
"En usko, että yksikään valtio uskaltaa käyttää ydinasetta. Ydinasevaltiot tietävät, että vastaisku olisi katastrofaalinen heille itselleen. Ja kyseinen tempaus aiheuttaisi valtavat taloudelliset ja muun tyyppiset pakotteet kyseistä valtiota kohtaan, ja se varmasti suljettaisiin kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle."
Myös Juntusen mielestä ydinaseiden käyttämättömyys on epävirallinen, kansainvälinen normi. Kuka olisi muka valmis ylittämään kynnyksen?
– Ydinasetabun ensimmäisenä rikkova valtio voisi joutua Pohjois-Korean tyyliseen paitsioon.
"Tuskin laajamittaista ydinsotaa nähdään koskaan. Se on liian kallista."
Jo pelkästään alueellisesti rajallisella ydinaseiden käytöllä olisi Juntusen mielestä mittavia materiaalisia tuhovaikutuksia. Se vaikuttaisi ympäristöön, ihmisiin ja laajemminkin maailmantalouden toimintaan ja sotkisi ruoka- ja tuotantoketjuja.
"On vaikeaa nostaa yhtä valtiota esiin"
Valtioista, joiden uskotaan käyttävän ydinasetta, nousivat Ylen kyselyssä eniten Pohjois-Korea, Yhdysvallat ja Venäjä. Näiden lisäksi mainittiin muun muassa Iranin ja Israelin välit sekä Kiina "riitelemässä USA:n kanssa maailmantalouden herruudesta".
Tutkija Juntunen muistuttaa, etteivät yhdenkään valtion tai johtajan piirteet ole ratkaiseva tekijä. On vaikeaa nostaa yhtä todennäköistä valtiota esiin.
– Venäjällä ja Yhdysvalloilla on historiallinen taakka johtavina ydinasevaltioina. Pohjois-Korean ydinaseohjelman kehittäminen on taas saanut Suomessakin paljon mediahuomiota, arvioi Juntunen esille nousseita valtioita.
Muista tahoista kyselyssä mainittiin myös terroristijärjestöt.
"Kaikilla suurilla valtioilla on yhteinen intressi pitää ydinaseet pois rikollisten ja muiden epävakaiden tahojen käsistä."
Ulkopolitiikan tutkija nostaa esimerkiksi presidentti Barack Obaman kauden, kun Yhdysvallat ja Venäjä alkoivat tiivistämään yhteistyötään ydinaseterrorismia estävissä hankkeissa, joita myös Suomi edisti.
Valtioiden rinnalla terroristijärjestöt
Kyselyyn vastanneet arvelivat terroristijärjestöjen käyttävän likaista pommia eli räjähdettä, joka räjähtäessään levittää ympäristöön radioaktiivista ainetta.
"Jos pitäisi veikata, niin terroristien käsiin joutunut ydinase on luultavasti se kaikkein todennäköisin syy, jos ydinasetta jossain joskus käytetään. En vain jaksa pitää sitäkään kovin todennäköisenä. Ehkä riski muuttuu todellisemmaksi joskus vuosikymmenien päästä, kun pienikokoisen ydinaseen tekeminen ei ole enää teknisesti niin vaativa ponnistus teknologian kehittyessä."
Tapio Juntunen kertoo, että ydinaseiden kehittämiseen liittyvä tietotaito on levinnyt varsin laajalle esimerkiksi Pakistanin ydinaseohjelmasta vuotaneiden tietojen vuoksi.
– Mutta samalla ydinaseiden valmistukseen vaadittavien raaka-aineiden sääntelyssä ja valvonnassa on edistytty, hän toteaa.
Ydinaseet eivät pelota
Kysyimme myös, mikä ydinaseissa pelottaa. Muutamat kymmenet vastaajista kertoivat, etteivät pelkää ydinaseita ollenkaan, koska niiden käyttö on hyvin epätodennäköistä.
Tämä on Tapio Juntusen mukaan linjassa tutkimusten kanssa.
Historiallisesti ajatellen ihmisten asenteissa on tapahtunut mielenkiintoinen muutos.
– 1980-luvulla suomalaisten suurimpia pelkoja olivat ydinsota ja ydintalvi. Nyt tilalle ovat tulleet uudet ihmiskuntaa koettelevat globaalit uhkat, kuten ilmaston lämpeneminen ja keinoäly, kommentoi Juntunen.
Juntunen kuitenkin muistuttaa, ettei ydinaseiden rooli ole missään vaiheessa hävinnyt: vaikka ydinaseita on nykyaikana määrällisesti selvästi vähemmän kuin kylmän sodan kuumimpina vuosina, panostavat ydinasevaltiot jälleen ydinaseidensa laadulliseen kehittämiseen.
Samalla on huomattava, että ydinasevaltioiden määrä on kylmän sodan jälkeen kasvanut.
Keskiviikon A-studiossa kello 21.05 alkaen ydinasevarustelusta keskustelemassa UPI:n vieraileva tutkija Tapio Juntunen ja strategian pääopettaja Jaakko Jäntti Maanpuolustuskorkeakoulusta. Juontajana Sakari Sirkkanen. #yleastudio
Lue aiheesta lisää:
Yle pääsi maailman unohtamalle ydinjätehaudalle: "Yhdysvallat mokasi aivan helvetillisesti"
USA vaatii Venäjää tuhoamaan kolmen pataljoonan ydinohjukset viikon kuluessa
Viisari ei värähtänyt – Tuomiopäivän kello on edelleen kahta minuuttia vaille maailmanloppu