Kristiinankaupungin Ulrika-kodin kaltaisia tai vielä huonompia hoitopaikkoja voi olla Suomessa satoja.
Hoitopaikkojen arkea värittävät työntekijävaje, osaamattomuus ja sijaisten saatavuusongelmat, jotka myös Ulrikassa on todettu. Asian vahvistaa loppuvuodesta valmistunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kysely alan työpaikoille ja Yle uutisten selvitykset.
Toimintaa ohjaa myös tiukat taloudelliset raamit, jotka johtavat asiantuntijoiden mukaan siihen, että jopa nopeasti muuttuvissa tilanteissa hoitopaikkojen vetäjät ja vastuussa olevat kuntatilaajat rikkovat alan suosituksia.
Lupaviranomaiset ovat joutuneet lisäämään hoitopaikkojen lupiin varmuuden vuoksi lisäpykälän, jolla taattaisiin hoidon minimilaatu. Tätä viranomaisen perälautaa rikotaan viranomaisten mukaan koko ajan.
Myös päättäjät ovat asiantuntijoiden mukaan muuttaneet viime vuosina vanhustyön suosituksia ikäihmisten ja työntekijöiden kannalta hankalammiksi ja väljentäneet normeja niin, että todellisen hoivatyötä tekijäksi voidaan laskea haamuhoitajien lisäksi myös muuta henkilökuntaa.
Hoitoarki asukkaiden kunnon takia vaativampaa
THL:n kysely vahvistaa ensimmäistä kertaa sen, että Ulrikan kaltaisissa hoitopaikoissa valmistaudutaan myös kuolemaan. Ikäihmiset tulevat entistä huonokuntoisempina asumaan ja mahdollisesti viettämään viimeiset hetkensä ympärivuorokautista hoitoa antaviin hoitopaikkoihin.
Ikääntyneet saavat yhä myöhemmin tehostetun palveluasumispäätöksen kunnilta
Anni Lausvaara
Laajaan kyselyyn vastanneista yli puolet arvioi uusien asiakkaiden olevan heikkokuntoisempia kuin edellisenä vuonna. Kysely on tehty viranomaistyön ohessa ja sillä seurataan vanhuspalvelulain toteutumista.
Muutos asiakkaiden kunnossa on tapahtunut melko nopeasti. Tulos ei yllätä hoitotyötä tekeviä ja sitä ammatikseen seuraavia. Hoivatyötä on suunnattu ikääntyneiden koteihin ja tavoitteena on valtakunnassa ollut antaa kotihoitoa niin pitkään kuin se on mahdollista. Myös kotihoidossa hoidettavat ovat heikkokuntoisempia.
– Ikääntyneet saavat yhä myöhemmin tehostetun palveluasumispäätöksen kunnilta, toiminnanjohtaja Anni Lausvaara Vanhustyön keskusliitosta muistuttaa.
– Sellaiset asukkaat, jotka aikaisemmin olisivat olleet tehostetussa palveluasumisessa, ovat nykyään vielä kotihoidossa, ylitarkastaja Elina Uusitalo lupa- ja valvontavirasto Valvirasta vertaa muutosta.
Muuttuneeseen tilanteeseen ei ole vastattu tehostetussa hoidossa
Vanhusten kunto sanelee pitkälti myös hoitotyön puitteet. Vakavasti liikuntarajoitteinen tai saattohoidossa oleva asukas tarvitsee enemmän apua kuin lievästi muistisairas.
Kysely kertoo usealla tavalla sen, että tähän on varauduttu melko huonosti. Yli 40 prosentilla eli karkeasti viidellä sadalla tehostetun hoidon paikoista henkilöstön määrää ei ole mitoitettu tähän sopivaksi. Tilanne on samanlainen oli sitten kyse Esperi Caren kaltaisesta yksityisen hoidon tarjoajasta tai julkisesta tuottajasta.
Minimitoitus on nykyään niukka
Anssi Tulkki
Näissä hoitopaikoissa henkilöstömitoitus on joko alle alan minimisuosituksen tai sen lähellä. Minimimitoitus tarkoittaa sitä, että kahta asiakasta kohden on yleensä yksi lähi- tai perushoitaja tai sairaanhoitaja.
0,5 henkilön mitoitus ei kuitenkaan riitä vaikka se täyttää alan vähimmäissuosituksen. Tämän takia alaa valvovat viranomaiset ovat tiukentaneet yhteistuumin alan lupaehtoja lisäehdolla. Ehdolla pyritään turvaamaan vanhuspalvelulain henki, jonka mukaan hoito ja hoitajien määrä ei määräydy minimin mukaan vaan asiakkaiden tarpeiden mukaan.
– Minimimitoitus on nykyään niukka. Sen takia olemme lisänneet kaikkiin lupiin lupaehdon, eikä palveluntuottajilla pitäisi olla epäselvää mitä toiminnalta edellytetään, ylitarkastaja Anssi Tulkki Valvirasta täsmentää.
Lupaviranomaisten näkemyksen mukaan henkilöstömitoitus pitää olla vähintään 0,6 niissä tapauksissa, joissa hoidettavina on vaikeasti muistisairaita ja vaikeasti liikuntarajoitteisia asiakkaita.
Hoitajien palkkaamiseen kaivattaisiin joustoa
Palveluntuottajien halu pyörittää toimintaa mahdollisimman niukalla hoitajamitoituksella näkyi Valviran mukaan hetimiten, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus ilmoitti säästö- ja norminpurkuaikeista. Hallitus perui kahteen kertaan laajan vastustuksen takia aikeensa madaltaa minimiä 0,5:stä 0,4:ään. Kuitenkin jo aie johti siihen, että lupia rustattiin pienemällä mitoituksella. Kymmenien miljoonien säästöt jäivät kuitenkin voimaan.
Tiukka rahaohjaus näkyy hoitopaikoilla myös niin, että kunnat ostavat palveluita hyvin vaihtelevilla sopimuksiĺla palveluiden tuottajilta. Pääsääntönä on, että sopimuksissa ei ole löysää muun muassa kuntoutusta ja saattohoitoa kaipaavia potilaita varten.
– Hoitajamitoitus voisi olla nykyistä joustavampi niin, että se huomioisi paremmin asiakaskunnan palvelutarpeet. Mitoitus, joka yksilöidymmin huomioi asiakkaan avuntarpeet on huomattavasti monimutkaisempi rakentaa, johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:stä toivoo.
Hoidon tuottajat kääntyvät helposti kuntien kirstulle, kun he huomaavat tarvitsevansa vaativampien hoidettavien takia lisää työntekijöitä. Tämä on vastoin lupaehtoja.
– Välittömästi kun palveluntarve nousee, tuottajilla pitää olla varaa lisätä henkilökuntaa. Tähän he ovat luvassa sitoutuneet, ylitarkastaja Elina Uusitalo ihmettelee tilannetta.
Lisälausekkeen rikominen oli yksi syy siihen, miksi Ulrika-kodin toimintaan piti puuttua rajuimmalla tavalla potilasturvallisuuden takaamiseksi. Esperi Caren saamassa toimiluvassa oli muun muassa vaadittu 0,5 vähimmäismitoitusta.
Mitoitus on yleinen, kun muun muassa uutta ympärivuorokautista hoitopaikkaa perustetaan. Mitoitus on kuitenkin minimi, ja kun taloon tulee asukkaat, mitoitusta nostetaan vanhusten tarpeiden mukaan.
Näin ei Ulriikassa kahden vuoden aikana tehty. Toiminta on nyt ainakin tilapäisesti täysin kunnan vastuulla ja henkilökuntaa on kaupungin mukaan lisätty vastaamaan hoidettavien tarpeita.
Ikäihmisten kuntoa pitää seurata hoitopaikoissa toistuvasti. Myös palvelun tilaajan eli kunnan velvollisuus on tietää missä kunnossa heidän asukkaansa ovat.
Hoitajat tekevät töissä kaikkea siivouksesta lähtien
THL:n kysely tehtiin nyt kolmatta kertaa henkilöstömitoituksen osalta. Tulokset ovat olleet lähes samat vuodesta 2014 alkaen. Laki ja sitä täydentävät laatusuositukset tulivat voimaa reilut viisi vuotta sitten.
Hoitajat tekevät erityisesti viikonloppuisin töitä, jotka eivät kuulu heille mitenkään
Anssi Tulkki
Laatusuosituksia on muutettu Sipilän hallituksen aikana niin, että hoitotyötä tekevien määrään voidaan laske osittain myös hoiva-avustajien ja hallinnollista työtä tekevien työtä. Sosiaali- ja terveydenalan ammattiliitto Tehyn mukaan normit ovat johtaneet myös siihen, että hoitopaikoissa yritetään täyttää lain henki vähentämällä avustavan henkilökunnan määrää. Hoitajat myös tiskaavat ja siivoavat muiden työntekijöiden sijaan.
Ongelmat ovat tuttuja alaa valvoville. Valviran ylitarkastaja Anssi Tulkin mukaan mitoitusten laskemisesta väännetään lähes poikkeuksetta kättä tuottajien kanssa luvan haun yhteydessä.
– Hoitajat tekevät erityisesti viikonloppuisin töitä, jotka eivät kuulu heille mitenkään.
Palvelun tuottajan pitäisi mitoittaa henkilökunnan määrä jokaisena viikon hetkenä, siten että hoidon laatu voidaan turvata kaikissa tilanteissa. Avustavan henkilökunnan, kuten siivoojien määrää ei säädellä millään suosituksella. Alaa tuntevien mukaan yleinen tapa alalla on, että keittäjiä ei ole viikonloppuna töissä.
– Tähän hoitoarkeen vaikuttavaan asiaan ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota, Tulkki valittelee tilannetta.
Ulrika on esimerkki hoitopaikkojen arjesta myös osaamattomuuden suhteen. THL:n kyselystä selviää myös se, että joka viidenellä hoitopaikalla painitaan epäpätevän henkilökunnan ja rekrytointiongelmien kanssa.
Lue myös: