PEKING Kiinan sosiaalinen media menee sekaisin milloin mistäkin, mutta kiinalaisen uudenvuoden alla se on ilahtunut erityisesti lihasta. Mikroblogipalvelu Weibossa on levinnyt uutisjuttuja, joissa iloiset koululaiset roikottavat kädessään kinkkuja, lapoja ja sian selkiä. Lihat ovat palkinto opintomenestyksestä.
Lahja oli mietitty: koulun mukaan lapsilla on nykyisin kyllin kyniä ja vihkoja, sianliha sen sijaan juhlistaa hyvin Kiinassa nyt alkavaa sian vuotta. Kiinalainen vuodenvaihde on sidottu kuun kiertoon, ja tänä vuonna uudenvuodenaatto osuu tälle maanantaille.
Kiinassa jokaista vuotta hallitsee yksi horoskooppimerkki, ja vuoden odotuksia on perinteisesti ennustettu niiden mukaan. Sian vuoden uskotaan lupaavan vaurautta ja hedelmällisyyttä.
Todelliset mittarit enteilevät Kiinalle kuitenkin täysin päinvastaista.
Kiina-asiantuntija Bill Bishop arvioi uutiskirjeessään, että sian vuodesta on tulossa Kiinalle erityisen ikävä, jopa raaka. Kiinalaisen uudenvuoden alla kysyimme kolmelta asiantuntijalta, mitä vuosi Kiinalle lupaa.
Talous: Vanhat tavat eivät toimi
Epävarmuutta ja viimeisiä hetkiä tehdä suuria päätöksiä, sanoo Nordean Kiinaa seuraava ekonomisti Tuuli Koivu. Koivun mukaan Kiinalle on viimeistään nyt käymässä selväksi, että se on tienristeyksessä.
Kiinan talous kasvoi viime vuonna hitaimmin lähes kolmeen vuosikymmeneen. Kiinan mukaan maan bruttokansantuote kasvoi 6,6 prosenttia, mutta todellinen luku saattaa olla paljon alhaisempi.
– On selvää, että Kiinan talouspolitiikka tulee olemaan koko ajan hankalampaa. Velkavipu on käytetty, ja kun elintaso nousee, Kiinan on vaikeampi kiriä samaan tahtiin kiinni rikkaampia maita.
Kiinan tulevaisuutta varjostavat samat ongelmat kuin monia muitakin maita: väestö vanhenee ja syntyvyys laskee. Velkataakka on kasvanut nopeasti.
Kiina on asettanut tavoitteekseen kaksinkertaistaa bruttokansantuotteensa vuodesta 2010 vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä luvut näyttävät, että tavoitteeseen päästään, mutta juuri tavoite saattaa määritellä lukuja enemmän kuin todellisuus.
Pitääkseen kiinni talouskasvusta Kiinan pitäisi hylätä vanhat opit, Koivu sanoo. Rahan pumppaaminen tarpeettomiin julkisiin investointeihin ei enää toimi.
– Tärkein työ on uudistaa talouden rakenteita ja pitää innovaatioympäristö hyvänä, Koivu sanoo.
Koivu ei kuitenkaan usko, että Kiinan talous olisi kriisin partaalla. Kasvua on yhä mutta vauhdin vuodet ovat ohi.
Kiinan kansainvälisten asioiden instituutin johtaja Victor Gao sanoo, että vaikka kasvu on hidastunut, Kiina menee silti kovaa vauhtia eteenpäin.
– Tänä vuonna nähdään nopeaa kehitystä korkean teknologian alalla, Gao uskoo.
Kauppasota: Huawei on villi kortti
Gao nähdään usein mediassa puolustamassa jyrkästi Kiinan näkökulmaa. Myös hän sanoo, että Kiinalla on edessään haastava vuosi. Gaon mukaan se johtuu erityisesti kauppasodasta Yhdysvaltain kanssa.
– Talouden hidastuminen Kiinassa on pitkälti kauppasodan syytä, Gao sanoo.
Vaikka kauppakiista koettelee koko maailmaa, Kiinan lasketaan häviävän siinä eniten, koska se on vahvasti riippuvainen ulkomaankaupastaan.
Tuuli Koivun mukaan Kiina on viime aikoina osoittanut olevansa valmis tekemään pieniä myönnytyksiä Yhdysvalloille. Se avannut ovensa muutamalle yksittäiselle ulkomaiselle yritykselle ja osoittanut ainakin keskustelevansa markkinoille pääsyyn liittyvistä lakimuutoksista.
– Suuri kysymys on nyt, uskooko Yhdysvallat, että Kiina todella ryhtyy toimeen. Ja riittävätkö Kiinan lupaukset Yhdysvalloille, Koivu sanoo.
Hän ei usko, että kiistassa voitaisiin kovin pian saada aikaa pitkäaikaista ja kattavaa rauhaa, mutta sanoo olevansa hieman toiveikkaampi kuin syksyllä.
Yhtälössä on kuitenkin villi kortti, joka saattaa sotkea kaiken: teknologiayhtiö Huawei.
Viime viikolla Yhdysvallat nosti kiinalaisyhtiötä vastaan rikossyytteitä liikesalaisuuksien varastamisesta. Huaweita on jo pitkään epäilty vakoilusta, ja moni muukin maa on asettanut sen toiminnalle rajoituksia.
– On vaikea ennustaa, kuinka paljon Kiina kestää Huawein moukarointia, ennen kuin se suuttuu, Koivu sanoo.
Ulkosuhteet: Kireys näkyy kaikkialla
Kauppasota ja sen kiristämät suurvaltasuhteet vaikuttavat myös Kiinan ulkopolitiikkaan, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen.
Yhteen sanaan tiivistettynä Kiinalla on edessään hankala vuosi, Sinkkonen summaa.
– Huonot suhteet Yhdysvaltoihin voivat heijastua myös Korean niemimaan tai Etelä-Kiinan meren tilanteeseen, tai vaikka ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, Sinkkonen sanoo.
Logiikka on tämä: kun Yhdysvallat on jättänyt ilmastonmuutoksen torjumisen muiden harteille, voi olla, että Kiinallakaan ei riitä siihen kiinnostusta. Taustalla vaikuttaa myös talous.
– Ilmastokysymykset saattavat jäädä katveeseen, koska Kiinaa huolestuttaa, kuinka paljon huonot suhteet Yhdysvaltoihin hidastavat talouskasvua entisestään. Ilmastotoimien lykkääminen olisi huono uutinen muulle maailmalle, Sinkkonen sanoo.
Myös Victor Gaon mukaan sekä Pohjois-Korean että Etelä-Kiinan meren tilanne luovat jännitteitä tulevaan vuoteen. Hänen mukaansa riski ei kuitenkaan ole Kiinan vaan Yhdysvaltojen arvaamattomuus.
– Edessä voi olla isoja käännekohtia. Ei voida sulkea pois aseellisen konfliktin mahdollisuutta Etelä-Kiinan merellä, Gao sanoo.
Kiinan presidentin Xi Jinpingin on huhuttu suunnittelevan matkaa Pohjois-Koreaan huhtikuussa. Presidentti Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin tapaamista taas on enteilty helmikuun lopulle.
– Siinä voi tarjoutua Pohjois-Korealle mahdollisuus pelata suurvaltoja toisiaan vastaan, Sinkkonen sanoo.
Sisäpolitiikka: Xi kiristää otettaan
Vuosi tuo Kiinalle eteen myös useita pyöreitä vuosipäiviä. Taivaallisen rauhan aukion verilöylystä tulee kesäkuussa kuluneeksi 30 vuotta. Lisäksi Kiinan kansantasavalta täyttää 70 vuotta.
Tälle vuodelle ei satu Kiinassa suuria poliittisia kokouksia, mutta vuosi tulee näyttämään, mihin suuntaan Kiina liikkuu.
Merkittäviä pitkän aikavälin kysymyksiä ovat, miten toteuttaa eläkeuudistus ja kuinka vastata teknologian kehityksen myötä tapahtuviin haasteisiin kuten työpaikkojen häviämiseen.
Isot sosiaalipoliittiset remontit - ja toisaalta niiden puute - saattavat lisätä kiinalaisten protestimielialaa, Sinkkonen sanoo.
Kiina kuitenkin pyrkii vaientamaan johdolle kriittisiä ääniä yhä tehokkaammin, ja suunnan uskotaan jatkuvan myös tänä vuonna.
– Valtaa on keskitetty kaikissa poliittisissa elimissä ja armeijassa, median toimintaa rajoitetaan yhä tehokkaammin, valvontaa lisätään ja kansalaisjärjestökentän toimintaa rajoitetaan, Sinkkonen listaa.
Kansalaisten tiedonsaannin vaikeuttaminen on kuitenkin ristiriidassa Kiinan muiden tavoitteiden kanssa. Kiinan yhtälössä riittääkin ennen kaikkea kysymyksiä.
– Miten innovatiivista yhteiskuntaa, joka tarvitsee uusia talouskasvun lähteitä, voidaan edistää sellaisessa ilmapiirissä, jossa verkkosensuuri tuntuu vain kiristyvän? Sinkkonen pohtii.