Etelä-Pohjanmaan väkiluku painui ensimmäistä kertaa 190 000 asukkaan alapuolelle viime vuonna, kun maakunnan väkiluku laski yli tuhannella ihmisellä. Kaikista Etelä-Pohjanmaan kunnista vain Seinäjoki onnistui kasvattamaan väkilukuaan.
Väen väheneminen on huolestuttavaa, arvioi Etelä-Pohjanmaan liiton kunta-asiamies Marko Rossinen.
– Väestön väheneminen vaikuttaa alueen elinvoimaan. Henkilökohtaisesti en usko, että mitään pikavoittoja kehityksen kääntämiseksi on saatavilla, mutta jos tehdään pitkäjänteistä työtä, se on saavutettavissa, Rossinen pohtii.
Pääsyy väen vähenemiseen on muuttoliike, jonka taustalla ovat yleensä opiskeluun, työpaikkoihin, asumiseen ja perhesuhteisiin liittyvät tekijät.
– Ammatillisesta koulutuksesta on vähennetty koulutuspaikkoja, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelijat hakeutuvat sinne, missä paikkoja on. Samalla kyse on myös työpaikkojen vähenemisestä, mainitsee Rossinen.
Etelä-Pohjanmaan maakunnan työttömyysaste on koko 2010-luvun ajan pysytellyt valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Kunnittain vaihtelu on kuitenkin suurta.
Myös syntyvyyden aleneminen näkyy maakunnassa eli luonnollinen väestönkasvu on ollut negatiivista. Rossinen painottaa myös siirtolaisuuden merkitystä. Ilman sitä luvut olisivat vielä tämän hetkistä synkempiä eli kunnat ovat saaneet siirtolaisuudesta muuttovoittoa.
Väki vähentynyt pisimpään Kurikassa
Kurikan väkiluku väheni viime vuonna 200 asukkaalla. Kurikka ei ole Etelä-Pohjanmaan väestötappiotilastojen häntäpäässä, mutta yksi ennätys sieltä löytyy: väkiluku on kasvanut viimeksi vuonna 1983 eli väestö on vähentynyt maakunnan kunnista pisimpään.
Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa uskoo, että tämä johtuu muun muassa murroksesta huonekalu- sekä vaateteollisuudessa muutama vuosikymmen sitten.
– Nyt tilanne on kuitenkin hyvä. Yritykset tekevät kasvua ja työpaikkoja on hyvin tarjolla. Toivottavaa olisi, että Suomen sisällä tapahtuisi muuttoa niille paikkakunnille, joissa töitä on hyvin, Pusa sanoo.
Marko Rossinen uskoo, että kunnissa, kuten Kurikassakin, kyllä otetaan ja on jo otettu monia keinoja käyttöön, jotta väkeä sitoutetaan ja myös houkutellaan kuntaan. Rossinen mainitsee Kurikasta esimerkiksi uuden kampuksen, jonka on tarkoitus sekä saada paikkakunnalle opiskelijoita että yhdistää kampuksen alle muitakin toimijoita.
Tyytyväisiä kurikkalaisia
Kurikassa jo vuodesta 2004 asunut ja Vaasasta sinne muuttanut Sirpa Haataja on nykyiseen kotikaupunkiinsa tyytyväinen. Hän muutti paikkakunnalle miehensä kanssa töiden vuoksi.
– Tarkoitus oli olla täällä aluksi vähän lyhyempi aika, mutta täällä oli hyvä asua, joten jäimme tänne. Tämä on sopivan kokoinen paikkakunta eikä täällä ole paikoitusongelmia, Haataja nauraa.
Haataja kehuu myös ihmisiä sekä harrastusmahdollisuuksia perheellisille. Hän uskoo, että työpaikat ovat ratkaisevassa asemassa siinä, miten ihmisiä voisi houkutella paikkakunnalle. Samaan uskoo kurikkalainen Anna Vaarankorpi.
– Työpaikat, niitähän meiltä hävisi täältä kun teollisuutta lähti pois. Työn perässä täältä on varmasti lähdetty, Vaarankorpi uskoo.
Yksi muuttoliikkeeseen vaikuttava tekijä voi olla yksityisten ja julkisten palvelujen tarjonta. Vaarankorpi sanoo saavansa kaikki tarvitsemansa palvelut paikkakunnalta.
– Minulla ei ole sellaista asiaa mitä en Kurikasta saisi. En usko, että täältä tarvitsee kauppojen takia lähteä esimerkiksi Seinäjoelle.
Sirpa Haataja ei keksi tällä hetkellä mitään kehitettävää Kurikassa. Vaarankorpi toivoisi, että pienet koulut säilyisivät eikä kaikkia keskitettäisi.
Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa toteaa, että paikallisia kuunnellaan herkällä korvalla.
– Kaupungilla on erittäin läheinen yhteistyö sekä kuntalaisten että yrittäjien kanssa. Se on tärkeää, että kaupunki on kaupunkilaisia varten ja viemme sitä yhdessä eteenpäin, Pusa tiivistää.