"Olen vasta muuttanut Hämeenlinnaan ja petyin kaupunkiin kaikinpuolin."
"Pääkaupunkiseudulla on enemmän työpaikkoja, jotka kiinnostavat, ja muutenkin asuinpaikkana se on mieluisampi."
"Haluan menestyä kansainvälisesti omalla alallani."
Muun muassa näillä sanoilla hämäläisissä korkeakouluissa opiskelevat nuoret perustelevat aikeitaan suunnata opintojen jälkeen maakunnan ulkopuolelle.
Yksi heistä on Hämeenlinnassa opiskeleva Miia Tuori, joka aikoo muuttaa valmistuttuaan muualle.
– Täällä on huonot kulkuyhteydet enkä omista autoa. Odotukset olivat muutenkin kaupungin suhteen korkeammalla, muualta Suomesta kotoisin oleva Tuori sanoo.
Mitä sitten?
Koulutustasolla on suora yhteys alueen kasvuun ja menestykseen, toteaa maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen Hämeen liitosta.
– Tutkitusti se vaikuttaa myös kuntien verotuloihin, hän sanoo.
Esimerkiksi Lahdessa matala koulutustaso on ajanut alueen pyörteeseen, joka ajaa alueen korkeasti koulutetut akateemisten työpaikkojen puuttuessa etsimään töitä muualta. Samaan aikaan yritykset karttavat aluetta, kun korkeasti koulutettua työvoimaa ei ole.
– Vuosien saatossa tämä on vaikuttanut siihen, millaista elinkeinoelämää alueelle on voinut syntyä, Lahden kaupungin yhteysjohtaja Mari Kuparinen sanoo.
Häme selvästi keskiarvojen alapuolella
Vajaalla kolmanneksella hämäläisistä on korkeakoulututkinto. Kanta-Hämeen tarkempi luku on 28 prosenttia ja Päijät-Hämeen 26. Uudenmaan vastaava luku on 38 prosenttia.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon on suorittanut Hämeessä vain noin kuusi prosenttia yli 15-vuotiaista eli yli puolet vähemmän kuin Uudellamaalla.
Kun tarkastellaan kaikkien Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden liikkeitä, suurin osa suuntaa Uudellemaalle ja vain vajaat neljä prosenttia Hämeeseen. Hämeeseen asettuu vuosi vuodelta pienempi osa valmistuneista, vaikkakin muutos lasketaan desimaaleissa. Luvut selviävät tilastosta, jossa tarkastellaan opiskelijoiden sijaintia vuosi valmistumisen jälkeen.
Ongelma ei tunnu ratkeavan pelkästään sillä, että alueella tarjotaan monipuolisesti korkeakoulutusta. Esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulusta valmistuneista vain puolet jää opintojensa jälkeen maakuntaan.
Lahdessa yliopistotutkinnon suorittaneiden liikkeistä ei ole tarjolla tarkkoja lukuja, mutta suuntaa antavan tilaston mukaan alueelle jää selkeä vähemmistö.
Vielä vaikeampi tilanne on Hämeenlinnan seudulla, missä Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistuneista vain noin kolmannes sijoittui opintojensa jälkeen Kanta-Hämeeseen.
Työpaikat vetävät muualle
Yksi syy muualle Suomeen muuttamiseen on työpaikkojen puute. Yle kysyi sähköpostitse Hämeenlinnassa ja Lahdessa opiskelevilta, mitkä asiat painavat vaakakupissa, kun he miettivät opintojen jälkeistä asuinpaikkaansa. Kyselyn reilusta sadasta vastauksesta ei voi vetää tilastollisia johtopäätöksiä, mutta jotakin osviittaa antaa, että liki jokainen vastaajista piti työmahdollisuuksia yhtenä tärkeimmistä kriteereistä.
Näin vastasi myös Sanna Keskikylä, joka opiskelee tietojohtamisen maisteriohjelmassa Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa. Lahdesta kotoisin olevana hän olisi mielellään jäänyt paikkakunnalle, mutta työt veivät hänet Pirkanmaalle.
– En kerta kaikkiaan löytänyt täältä oman alani töitä, hän harmittelee.
Keskikylän kokemusten mukaan Lahden yritysmaailmassa ja kaupungin organisaatioissa ei vielä ihan ymmärretä yliopiston tarjoaman maisterikoulutuksen arvoa.
– Tämän alueen pitäisi olla kiinnostunut näistä osaajista, joita näistä ohjelmista valmistuu, hän sanoo.
Lahdesta oikea opiskelijakaupunki?
Kiinnostusta kyllä riittää, vakuuttaa yhteysjohtaja Kuparinen viitaten Keskikylän toiveeseen.
– Tavoitteemme on tehdä Lahdesta opiskelijakaupunki, hän kertoo.
Kaupunki on tavoitteessaan liikkeellä tositarkoituksella. Tästä kertoo muun muassa se, että kaupunkiin ollaan parhaillaan perustamassa uutta kehitysjohtajan pestiä, jonka vastuulla on kaupungin korkeakouluyhteistyön kehittäminen.
Lahdesta tuli vuodenvaihteessa yliopistokaupunki, kun eduskunta hyväksyi yliopistolain muutoksen, joka sisälsi Lappeenrannan teknillisen yliopiston nimen muutoksen Lappeenrannan-Lahden teknilliseksi yliopistoksi. Yliopiston Lahden kampukselta valmistuu kauppatieteiden maistereita ja diplomi-insinöörejä.
– Haluamme ottaa kaiken irti siitä, että olemme nyt yliopistokaupunki. Henkilökohtaisesti uskon ja toivon, että yliopistostatus näkyy kaupunkimme katukuvassa enemmän jo viiden vuoden päästä, vaikka on toki sanottava, että nämä ovat pitkiä kehityskulkuja, Mari Kuparinen visioi.
Hämeen ammattikorkeakoulussa puolestaan on vajaat 7 500 opiskelijaa ja se toimii seitsemällä kampuksella eri puolilla Kanta-Hämettä. Ammattikorkeakoulu kurottaa myös naapurimaakuntaan, sillä yksi toimipiste sijaitsee Valkeakoskella.
Siinä missä Lahti ja Lappeenranta ovat löytäneet yhteisen sävelen, HAMK on kehittänyt yhteistyötä muun muassa Aalto-yliopiston kanssa. Näin Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat voivat hyödyntää Aalto-yliopiston kurssitarjontaa.
Historia duunarikaupunkina vaikuttaa opiskeluhalukkuuteen
Keinoja alueen koulutustason nostamiseen pohditaan kuumeisesti myös Hämeen molemmissa maakuntaliitoissa.
Anna-Mari Ahosen mukaan Kanta-Hämeessä on vastikään sovittu kunnanjohtajien kanssa, että opiskelijoiden sijoittumistoiveita opintojen jälkeen ryhdytään selvittämään.
– Ikäluokat 25–35-vuotiaat ovat erityisesti meidän suurennuslasimme alla, sanoo Ahonen.
Päijät-Hämeessä maakuntaliiton rooli on rahoittaa hankkeita, joiden avulla korkeakouluissa syntyvä hyvä saataisiin tukemaan aluekehitystä.
– Korkeakoulujen oma rahoitus ei välttämättä tue sitä, että osaamista saataisiin omaan käyttöön. Meidän hankerahoituksellamme hyötyjä voidaan sitoa alueen omille toimijoille, maakuntajohtaja Laura Leppänen sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka Lahden tuore yliopistostatus ja erilaiset korkeakoulujen ja yritysten yhteistyökuviot tuovat maakuntaan hyvää pöhinää, eivät ne yksin riitä nostamaan alueen koulutustasoa.
– En näe yliopistoa ratkaisuna matalaan koulutustasoon ja syrjäytymiseen. Se on oma ilmiönsä, jonka muuttamiseksi tarvitaan erillistä rahoitusta valtiolta, Leppänen pohtii ja jatkaa:
– Matala koulutustaso leimaa tätä aluetta, siitä ei pääse mihinkään. Koulutuksen arvostus ei tunnu olevan niin korkealla täällä kuin muualla. Osaltaan siihen vaikuttaa varmasti akateemisten työpaikkojen puute. Kun ei niillä papereilla ole hirveästi tehnyt täällä mitään.
Mikä erottaisi Hämeen edukseen?
Työpaikkojen lisäksi opiskelijat toivovat kotikaupungiltaan muun muassa toimivaa joukkoliikennettä, mutta toisaalta myös hyviä edellytyksiä yksityisautoilulle. Myös kulttuuririennot nousivat esiin useammassa Ylen sähköpostikyselyn vastauksessa, samoin keskustan elävöittäminen.
Lahden yhteysjohtaja Mari Kuparinen sanoo, että kaupunki kuuntelee herkällä korvalla opiskelijoiden toiveita ja pyrkii vastaamaan niihin mahdollisuuksien mukaan.
– Tapaamme oppilaskuntien edustajia säännöllisesti. Ykköstoiveet liittyvät julkiseen liikenteeseen ja asumiseen, ja tietenkin yritämme ottaa niitä huomioon. Nytkin on esimerkiksi tulossa uusia opiskelija-asuntoja uuden kampuksen viereen.
Nuorten toiveita kuunnellaan myös Kanta-Hämeessä. Maakuntajohtaja Ahosen mukaan erottautuminen edukseen ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista. Ahonen muistuttaa, että alueen markkinointia ei saa jättää itsestäänselvyyksien varaan. Kulttuuritarjonta, arjen sujuvuus, luonto ja hyvä saavutettavuus Helsinkiin sekä Tampereelle ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä, mutta ne eivät Ahosen mukaan riitä.
– Tätä ei saa jättää, sellaisten “hyvä arki ja peruspalvelut sujuvat, kaikkialla vihreää” -seikkojen varaan, koska niitä sloganeita käyttää koko Suomi, hän sanoo.
Asuminen on työpaikkojen ohella yksi tärkeä muuttoliikettä ohjaava tekijä. Häme voisikin erottua päivittämällä asumisen tapaa.
– Kerrostaloissa voisi olla aika lähellä keskustaakin pihasaunoja ja ryytimaita. Pientaloasuminen ei enää tarkoita jättimäisiä taloja tuhannen neliön tonteilla vaan se voisi olla minitalotarjontaa. Rivitalojen ei tarvi olla rivissä, kyse on enemmänkin siitä, että rakennuksiin saataisiin maantasoyhteys, pohtii Ahonen.
Helppoa arkea ja rakkautta
Jos unohdetaan hetkeksi korkeakoulutusta vaativien työpaikkojen puute, Häme ei alueen opiskelijoiden mukaan ole ollenkaan hullumpi asuinpaikka. Kehujen kohteena ovat monet maakuntajohtaja Ahosenkin mainitsemista vetovoimatekijöistä.
Ylen sähköpostikyselyn vastaajista moni mainitsi sekä Hämeenlinnan että Lahden hyviksi puoliksi luonnon, rauhallisuuden, liikuntamahdollisuudet, asumisen edullisuuden ja kaupungin sopivan kompaktin koon.
– Ei täällä välttämättä yömenomestaa ole, mutta mielestäni sopivassa suhteessa kaikkea muuta. Lapsiperheen on huomattavasti helpompi ja edullisempi olla täällä kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, sanoo Lahden ammattikorkeakoulusta hiljattain valmistunut Anna Palokangas.
Hämeenlinnaan muualta opiskelemaan muuttanut Miia Tuori sen sijaan kehuu uuden kotikaupunkinsa ihmisiä.
– Täällä kulkee tosi paljon ihmisiä käsi kädessä. Sitä en ole nähnyt missään muualla. Se on tosi erikoista Hämeenlinnassa. Rakkaus näkyy.