Eräänä päivänä työkonetta tuijottaessaan markkinointityöntekijä ja bloggari Lotta Heikkeri huomasi tulleensa tyhmäksi.
Hän unohti mennä palaveriin ja helppoihin työtehtäviin kului poskettoman paljon aikaa.
– Siinä vaiheessa olisi voinut jo tajuta, ettei tämä ole normaalia, Heikkeri muistelee nyt, melkein kaksi vuotta myöhemmin.
Vaikka Heikkeri oli jo pidempään nukkunut huonosti ja kokenut työnsä stressaavaksi, hälytyskellot eivät alkaneet soida kuin vasta kuukausia myöhemmin.
Silloin hän ei oikeastaan nukkunut enää juuri lainkaan.
– Nukahdin sekunneissa, mutta heräsin puoli tuntia myöhemmin aivan läpimärkänä hiestä, sydän hakaten. Sitten valvoin koko loppuyön.
Lopulta Heikkeri meni käymään työterveyslääkärissä ja pyysi unilääkkeitä.
– Lääkäri ohitti unettomuuden oikeastaan kokonaan.
Heikkerillä todettiin keskivaikea masennus, ahdistuneisuushäiriö ja työuupumus. Lääkäri passitti hänet saman tien kotiin lepäämään.
Uupunut on uusi normaali
Lähes neljännes työssäkäyvistä suomalaisista kärsii lievästä työuupumuksesta, selviää vuonna 2011 THL:n tekemässä tutkimuksessa.
Vakavasta uupumuksesta kärsi naisista kolme ja miehistä kaksi prosenttia. Vakavilla oireilla tarkoitetaan vähintään viikottaisia uupumusoireita.
Uupumus on jollain tavalla normalisoitunut työpaikoilla. Näin ajattelee työelämää tutkiva apulaisprofessori Charlotta Niemistö.
– Jotkut tutkimusta varten haastattelemamme työntekijät näkevät sen jotenkin siistinä, kun on niin paljon töitä, että siihen meinaa kuolla ja sitten ei kuolekaan, Niemistö kertoo.
Uupumuksesta tiedetään tilastollisesti vähän, koska se ei ole virallinen taudinkuva ja oireet yksilöiden välillä ovat erilaisia. Joillain uupumus ilmenee esimerkiksi masennuksena, ja toisilla voimakkaina fyysisinä oireina, kuten selkäkipuina.
Puuttuminen kuuluu Niemistön mielestä työnantajan tehtäviin.
– Ei pitäisi olla yksilön vastuulla muuttaa tilannetta työpaikalla. Toivoisin, että organisaatioissa puhuttaisiin ilmiön yleistymisestä ja uskallettaisiin ennalta puuttua näkymättömiin ylitöihin ja kuormitukseen, Niemistö pohtii.
Harva uupunut oikeasti mullistaa elämänsä ja lähtee Balille
Sairausloman ensimmäiset päivät Heikkeri vain nukkui. Kun akuutein univelka oli kuitattu, oli pakko pysähtyä tutustumaan itseensä uudestaan.
– Yhtäkkiä muistin, että ai niin, tykkään kuunnella musiikkia. Jotenkin muistin, että tällainen minä olenkin, Heikkeri kertoo.
Heikkeri ei voi sietää työuupumuksesta usein kerrottuja sankaritarinoita, missä uupumus saa ihmisen mullistamaan koko elämänsä. Se on vain pieni osa totuutta.
– Usein julkisuudessa kerrotaan, miten joku on lähtenyt joogaopettajaksi Balille tai muuttanut eräkämppään Lappiin. Todellisuudessa stressiltä ei voi välttyä.
Suuri osa uupumuksen vuoksi sairauslomalle jääneistä palaa takaisin samaan työhön.
Niin Heikkerikin teki.
– Totta kai uupumus pistää arvoja uusiksi. Yritän nyt ottaa enemmän sellaista asennetta, että olen vain töissä täällä.
Bloggarina Heikkeri puhuu avoimesti uupumuksestaan, mutta samalla jakaa kuvia lomamatkoilta ja crossfit-treeneistä.
– Yritän olla siloittelematta liikaa. Toisaalta en koe, että pitäisi koko ajan olla puhumassa mielenterveydestä. En ajattele, että uupumus tekisi minusta mitenkään parempaa tai mielenkiintoisempaa ihmistä.
Kela ei myöntänyt sairauspäivärahaa
Heikkeri oli alkuun sairauslomalla kaksi viikkoa, mikä jälkeen lääkäri määräsi sitä kolme viikkoa lisää.
Jossain vaiheessa työterveyslääkäri väläytti jopa usean kuukauden sairauslomaa, mutta Heikkerille oli tärkeää palata töihin nopeasti.
– Etten pääsisi laitostumaan.
Ensimmäiset viikot olivat työnantajan kustantamaa, palkallista sairauslomaa. Sen jälkeen Heikkeri laittoi paperit Kelaan ja haki sieltä sairauspäivärahaa.
Hakemuksen käsittelyyn meni yli kuukausi, eikä sairauspäivärahaa myönnetty. Hylkäyskirjeessä sanottiin, ettei Heikkerillä ollut sellaista sairautta, joka olennaisesti vaikuttaisi hänen työ- ja toimintakykyynsä.
Heikkeri oli hämmentynyt.
– Sitä ehkä naiivisti ihminen olettaa, että kun lääkäri sanoo, että nyt olet sairas ja jäät sairauslomalle, silloin pitää olla pois. Sitten ihminen, jota en ole koskaan tavannut, päättää, että olen ollutkin työkykyinen, Heikkeri pohtii.
Kelan vastaava suunnittelija Ismo Hiljanen myöntää, että sairausvakuutuslain tulkinta on työuupumuksen kohdalla usein haastavaa. Etuuksista päätettäessä näkökulma on usein erilainen kuin hoitavan lääkärin.
– Hakemuksia tarkastellaan vahvasti tapauskohtaisesti. Ihan varmasti asiakkaan on vaikea ymmärtää, kun lääkäri antaa jonkun näytön työkyvyttömyydestä ja etuuksia ei silti myönnetäkään, Hiljanen kertoo.
Toipuminen ei tapahdu viidessä viikossa
Yllättävintä uupumuksessa Heikkerille oli se, miten pitkään toipuminen vei. Vielä monen kuukauden jälkeen keho kieltäytyi kovasta treenaamisesta ja väsyi helposti.
Aluksi töihin palattuaan Heikkeri teki nelipäiväistä viikkoa. Sittemmin hän on vaihtanut työpaikkaa ja työskentelee nyt täysipäiväisesti. Myös urheilu maistuu taas.
Yksi tärkeä asia on vielä harjoittelun alla.
– Sitä tässä vielä opetellaan, että olisi vaan kotona tekemättä mitään.
Kun työ uuvuttaa, miten puuttua tilanteeseen? Torstaina 21.2.2019 A-talkissa vieraina apulaisprofessori Charlotta Niemistö Hankenilta, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen, toimittaja ja kirjailija Annina Vainio sekä markkinointitoimisto Folkin toimitusjohtaja Tommi Laiho. Juontajana Annika Damström. #yleastudio
LUE LISÄÄ