– Vähän jännittää, mutta mielenkiintoista on.
Näin kuvaa tunnelmia Maarit Nyyssönen, kun alkamassa on loppuviikon kestävä elokuvaurakka. Arvioitava on 38 Tampereen elokuvajuhlien kotimaiseen kilpailuun päässyttä elokuvaa.
Tammerkosken lukion kuvataidelinjan toisen vuoden oppilas Maarit Nyyssönen arvioi niitä yhtenä nuorisotuomariston neljästä jäsenestä.
Kilpailun kautta
Tampereen elokuvajuhlien kansainvälisen kilpailun ainoa suomalaistuomari on ohjaaja Miia Tervo.
Hän sanoo odottavansa tehtävää innokkaasti, vaikka elokuvien määrä melkeinpä kauhistuttaa. Muutamassa päivässä arvioitavana on 59 elokuvaa ympäri maailmaa – tosin ilman esiraatia niitä olisi ollut yli 4 000.
Tervon vielä opiskelijana kymmenen vuotta sitten ohjaama Lumikko on kahminut palkintoja sekä Tampereelta että kansainvälisesti. Silti hän sanoo, että taiteessa kilpaileminen on kaksiteräinen miekka.
– Kilpailu taiteen alalla on hiukan absurdia, ei sitä voi mitata ja treenata niin kuin 200 metrin juoksua. Mutta kyllä se luo uskoa, kun joku arvostaa minun työtäni. Se kannustaa jatkamaan, sanoo Tervo.
Menestys festivaaleilla siivittää usein myös elokuvien matkaa maailmalla. Yhtä hyvin kuin suomalaiset tekijät ovat kiinnostuneita maailman muiden elokuvafestivaalien kilpailutuloksista, muualla seurataan Tampereella jaettuja palkintoja.
Muureja, rasismia ja raja-aitoja
Kun Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton vastakkainasettelu ja kylmä sota päättyi, itää ja länttä erottanut Berliinin muuri kaatui. Tuli yhdentymisen ja optimistin aika.
– Mutta mitä 30 vuodessa on sittemmin tapahtunut? Purettiin miinakentät ja muuri Euroopan keskeltä, mutta nyt rakennetaan aitoja koko Euroopan ympäri, sanoo festivaalijohtaja Jukka-Pekka Laakso.
Elokuvajuhlien Muurit-sarja valottaa 80-luvun optimismin kääntymistä 2000-luvulla nationalismiksi, jopa rasismiksi. Tarjolla on nähtävää paitsi Euroopan sydämestä, myös tuoreita näkemyksiä Pohjoismaista ja esimerkiksi Serbiasta ja Libanonista.
Erikoisohjelmistossa nähdään lisäksi japanilaisia elokuvia, kauhua, naisnäkökulmaa sekä suomalaisia kielivähemmistöjä. Pitkän linjan tekijöistä esillä ovat muun muassa ohjaaja ja tuottaja Claes Olsson sekä Tamperetta dokumentoinut käsikirjoittaja ja ohjaaja Untamo Eerola.
Murtovarkaus tuomiokirkossa
Ensimmäistä kertaa 49-vuotisen historiansa aikana Tampereen elokuvajuhlat vie katsojat kirkkoon. Luvassa on Minna Canthin kansannäytelmä Murtovarkaus, joka on filmattu vuonna 1926.
Festivaalijohtaja Jukka-Pekka Laakso kertoo, että kirkkoa esityspaikkana on filkkareilla mietitty joskus aiemminkin. Nyt Tampereen elokuvajuhlat ja Tuomiokirkkoseurakunta yhdessä juhlistavat näytöksellä Minna Canthin syntymän 175-vuotispäivää.
– Uskon että kokemus on hieno, sillä mykkäelokuvan säestäjäksi saadaan tuomiokirkon urkuri Esa Toivola ja juontajaksi musiikintuntija, radiolegenda Hannu Taanila, Laakso sanoo.
Murtovarkaus on Tampereella syntyneen Minna Canthin esikoisnäytelmä 1880-luvun alusta. Elokuvan siitä tekivät Erkki Kivijärvi ja Harry Roeck Hansen, ja yhdessä pääosassa näyttelee Joel Rinne.
Tampereen elokuvajuhlat päättyy sunnuntaina palkintoseremonioihin ja palkittujen elokuvien näytöksiin.
Lue myös:
Radio-ohjelma Avaruusromua on valittu ehdolle Tampereen elokuvajuhlien kilpailusarjaan