Pankkikonserni Nordea sanoo suhtautuvansa erittäin vakavasti ja nöyrästi rahanpesuun. Konsernijohtaja Casper von Koskull sanoi A-studiossa maanantaina, että he ovat aliarvioineet asian monimutkaisuuden ja olleet naiiveja sen suhteen.
Von Koskull kuitenkin puolustautui sanomalla, että asiat ovat kehittyneet huomattavasti ja että Nordea on tänä päivänä aivan erilainen pankki kuin vielä muutama vuosi sitten.
Yleisradion MOT-ohjelman käyttöönsä saama tietovuoto paljastaa salatun pöytälaatikkoyhtiöiden verkoston, jonka läpi on virrannut satoja miljardeja euroja. Rahojen alkuperään liittyy useita epäselvyyksiä. Järjestelmän on luonut joukko venäläisiä liikemiehiä.
Ainakin osan tilisiirroista voi päätellä liittyvän rikoksilla hankitun omaisuuden piilottamiseen eli rahanpesuun. Osa rahaa liikutelleista liikemiehistä kuuluu Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin.
Pankkikonserni Nordean tileille vuodon paljastamasta rahaliikenteestä on päätynyt noin 700 miljoonaa euroa, suomalaisille Nordea-tileille noin 200 miljoonaa.
Aineiston perusteella Nordealla on ollut asiakkaita, joiden toimintaan liittyy piirteitä, jotka tyypillisesti liittyvät rahanpesuun. Pankin asiakkaana on ollut esimerkiksi yhtiöitä, joissa on haamujohtajia, epäilyttäviä tilisiirtoja ja joilla ei ole ollut mitään varsinaista toimintaa.
Lain mukaan pankin pitää tuntea asiakkaansa, ymmärtää hänen toimintansa taustat sekä seurata toimintaa jatkuvasti.
"Minulle ei mitään uutta"
Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull sanoi A-studiossa, että nyt esitetyissä tiedoissa ei ollut hänelle mitään uutta.
– Olemme käyneet läpi nimenomaan Tanskan viranomaisten kanssa ne transaktiot, joissa on epäilyjä raportoitu ja edelleen niitä käydään läpi, von Koskull sanoi.
Hän kertoi myös, että Nordea on jättänyt asiakkaita, joiden toiminnassa on havaittu epäselvyyksiä.
Von Koskull viittasi tässä yhteydessä erityisesti vuosiin 2004–15 asti saatuun materiaalin.
MOT:n tiedot yltävät vuoteen 2017
A-Studion juontaja Heikki Ali-Hokka kysyi, eikö tiedoissa ollut todellakaan mitään uutta ja miksi Nordea ei halunnut kommentoida MOT:n tarjoamaa materiaalia, joka tuoreempana ylsi aina vuoteen 2017 asti.
– Me olemme kommentoineet nimenomaan kirjallisesti, von Koskull sanoi. Hän ei kuitenkaan ottanut kantaa MOT:n tuoreimpaan materiaaliin ja vetosi siihen, että tilanne nykyään on Nordeassa aivan toinen.
Von Koskullin mukaan Nordea on kolmen–neljän vuoden aikana kymmenkertaistanut resurssit, jolla se tutkii rahanpesua.
– Tänä päivänä noin 1 500 ihmistä eli noin 5 prosenttia henkilökunnastamme on näiden asioiden kimpussa. Me olemme investoineet lähes puoli miljardia euroa tälle alueelle, jotta me voisimme nostaa tasoa.
Hän myönsi kuitenkin, että rikolliset tapaavat olla pari askelta edellä ja ettei rahanpesun torjunnassa olla koskaan valmiita. Hän myös peräänkuulutti vastaisuudessa parempaa yhteistyötä pankkien kesken sekä jonkinlaisen EU-tasoisen kansainvälisen viranomaisen perustamista rahanpesua ehkäisemään.
– Tämä on globaali kysymys.
Massiivista tietovuotoa on ollut Ylen MOT:n lisäksi tutkimassa 20 muuta tiedotusvälinettä. Aineisto on vuosilta 2005–2017.
Lue myös: