Venezuelassa odotetaan kärjistyykö valtataistelu valtaan tarraavan istuvan presidentin Nicolás Maduron ja väliaikaiseksi presidentiksi julistautuneen oppositiojohtaja Juan Guaidón välillä jälleen. Guaidó palasi maanantaina kotimaahan kierrettyään Etelä-Amerikan valtioita hakemassa tukea vallansiirrolle.
Suomessa vieraileva Kolumbian ulkoministeri Carlos Holmes Trujillo korostaa tarvetta löytää Venezuelan kriisiin ratkaisu diplomaattisesti ja poliittisesti, ilman voimankäyttöä.
Rauhanomaisella ratkaisulla olisi suuri merkitys Latinalaisessa Amerikassa myös historiallisesti, Holmes Trujillo arvioi Ylen haastattelussa.
– Pelissä on demokraattisten valtioiden kyky osoittaa, että demokratiaa on mahdollista puolustaa rauhanomaisesti, hän sanoi.
Ulkoministeri viittaa siihen, että Latinalaisen Amerikan historiaa ovat varjostaneet muun muassa veriset sotilasvallankaappaukset, joita myös Kolumbian pitkäaikainen liittolainen Yhdysvallat on tukenut.
Latinalaisessa Amerikassa puhutaan parhaillaan toisaalta myös demokratian kriisistä: epäily kansanvallan toimivuudesta on tutkimuksen mukaan kasvanut.
Holmes Trujillo tapasi Suomen-vierailullaan muun muassa ulkoministeri Timo Soinin (sin.).
Voimankäyttö poissuljettu?
Yhdysvallat on toistuvasti väläytellyt voimankäytön mahdollisuutta vallansiirron nopeuttamiseksi ja Venezuelaa johtavan Maduron syrjäyttämiseksi.
Aseellinen väliintulo on ollut esillä myös Latinalaisen Amerikan viestimissä. Myös Venezuelan oppositio on sitä esittänyt.
Oppositiojohtaja Guaidó on joutunut selittelemään tviittejään, joissa hän on ilmoittanut "kaikkien keinojen olevan pöydällä" kriisin ratkaisemiseksi.
Kolumbia on samoilla linjoilla EU:n kanssa: aseellinen väliintulo ei ole ratkaisu kriisiin. Lisäksi EU on pyrkinyt tukemaan neuvotteluyhteyttä Maduron hallinnon kanssa.
Jos Yhdysvallat esittäisi avunpyynnön mahdolliseen operaatioon osallistumisesta, Kolumbian kanta olisi selvä, Holmes Trujillo sanoo.
– Emme ole vielä käyttäneet kaikkia keinoja painostaa Venezuelaa. Pakotteita voidaan lisätä ja Venezuelaa voidaan painostaa YK:n ja kansainvälisen rikostuomioistuimen kautta, hän sanoi.
Venezuelan kriisiin ratkaisua hakeva niin kutsuttu Liman ryhmä on toivonut kansainvälisen rikostuomioistuimen selvittävän, voidaanko Venezuelan nykyhallinnon katsoa syyllistyneen rikokseen ihmisyyttä vastaan, kun se on pitkittänyt humanitääristä kriisiä estämällä avustuskuljetusten pääsyä maahan.
Liman ryhmään kuuluu joukko maita Etelä- ja Väli-Amerikasta sekä Kanada. Yhdysvallat ei ole ryhmän jäsen.
Pakolaiset ja sissiliike Kolumbian huolena
Kolumbia on kampanjoinut voimakkaasti Venezuelan konfliktin päättämisen ja vallanvaihdon puolesta. Kolumbian keskustaoikeistolainen presidentti Iván Duque on ottanut näkyvän roolin kiistassa.
Taustalla on huoli pakolaiskriisistä, alueellisesta vakaudesta ja Kolumbian sisäisestä turvallisuudesta. Kolumbiaan on tullut arviolta yli miljoona venezuelalaista pakolaista.
Kolumbia on myös pitkään syyttänyt Venezuelan tarjoavan turvasataman vasemmistolaisille sissiliikkeille maaperällään. Kolumbia solmi rauhansopimuksen Farc-sissiliikkeen kanssa kaksi vuotta sitten. Farcin entisiä jäseniä istuu nykyään kansanedustajina Kolumbian parlamentissa.
Rauhantunnustelut ELN-sissiliikkeen kanssa katkesivat tammikuussa, kun järjestö surmasi 20 poliisikokelasta tuhoisassa pommi-iskussa Bogotássa.
"Guaidóa tukevan rintaman vahvistuttava"
Kolumbian ulkoministeri Carlos Holmes Trujillo on sitä mieltä, että diplomaattiset ponnistelut Venezuelan vallanvaihdon toteuttamiseksi ovat tähän asti onnistuneet. Näin siitä huolimatta, että Maduro yhä istuu Mirafloresin presidentinpalatsissa Caracasissa.
Onnistumisena voidaan pitää jo sitä, että kasvava joukko valtioita on tunnustanut Guaidón väliaikaiseksi presidentiksi.
Suomi tunnusti Guaidón helmikuussa useiden muiden EU-maiden rinnalla. Kaikkiaan Guaidón tunnustaneita valtioita on lähes 60.
Guaidóa tukevan rintaman on kuitenkin yhä vahvistuttava, Holmes Trujillo arvioi.
Oppositiojohtajan seuraavia askeleita odotetaan
Guaidó palasi maanantaina Venezuelaan Etelä-Amerikan kierrokseltaan. Hän tapasi Kolumbiassa, Argentiinassa, Paraguayssa, Brasiliassa ja Ecuadorissa valtiojohtajia ja päättäjiä ja keskusteli tuesta vallansiirrolle.
Kierroksella hänen on arvioitu pyrkineen vahvistamaan kuvaa siitä, että vallanvaihdoksella on vahva tuki Latinalaisessa Amerikassa ja että Yhdysvalloilla ei ole niin vankkaa roolia kuin presidentti Donald Trumpin hallinto antaa ymmärtää.
Nyt Venezuelassa ja ulkomailla odotetaan, mitä Guiadó seuraavaksi aikoo.
Kiinnostavaa on, että Venezuelan hallinto antoi Guaidón palata vapaasti maahan. Guaidó poistui Venezuelasta kierrokselleen helmikuussa vastoin oikeuden hänelle asettamaa matkustuskieltoa.
Kolumbian ulkoministeri Holmes Trujillo uskoo, että oppositiojohtajan pidätys raivostuttaisi kansanliikettä entisestään ja vauhdittaisi Maduron hallinnon sortumista.
Lue myös:
Oppositiojohtaja Guaido palasi Venezuelaan: "Jatkamme eteenpäin"
Sotilaallista väliintuloa Venezuelaan väläyttelevä Yhdysvallat on uhkauksensa kanssa yksin
Kiista maanpaossa elävien kapinallisten karkottamisesta hiertää Kuuban ja Kolumbian välejä Yle Kolumbiassa: Entisten sissien uusi aseistautuminen ja kokaiinikauppa huojuttavat Kolumbian haurasta rauhaa