Yhteinen kahvihetki Perustavan pääkonttorissa Orimattilassa sujuu leppoisasti.
Kahvitauon lomassa keskustellaan myös viittomakielellä, jota yrityksen kuurot työntekijät Jani Toivanen ja Lauri Perätalo ovat opettaneet työkavereilleen.
Perustava on kustantanut kuuleville työntekijöilleen viittomakielen peruskursseja ja osa on tarttunut tilaisuuteen.
Moni työnantaja pelkää kuurojen työntekijöiden palkkaamista, mutta poikkeuksiakin siis on. Orimattilalainen rakennusalalla toimiva Perustava Oy on saanut Kuurojen Liitolta kunniamaininnan viittomakielisten aseman parantamisesta vuonna 2018.
Perustava työllistää noin 200 työntekijää, joista kuuroja on yhdeksän. Yksi yrityksen työntekijöistä on rakennesuunnittelija Jani Toivanen. Vaikka omalla työpaikalla ennakkoluulot eivät ole aiheuttaneet ongelmia, on monien muiden työnantajien asenteessa parantamisen varaa.
Toivanen arvelee, että työpaikoilla saatetaan esimerkiksi pelätä kommunikointivaikeuksia ja työympäristön erityisjärjestelyjä. Hän myös arvelee, että työnantajat pelkäävät, miten työ sujuu.
– Myös työturvallisuusasiat saattavat arveluttaa.
Ennakkoluulot ovat kuitenkin voitettavissa, jos työnantajat rohkenevat tutustua kuuroihin esimerkiksi työkokeilujen kautta. Toivanen vertaa kuurojen asemaa maahanmuuttajiin, jotka eivät osaa suomea.
– Eivät hekään osaa kieltä, mutta voivat silti päästä töihin. Sekä kuurojen että maahanmuuttajien kohdalla kyse on kuulumisesta kielivähemmistöön.
Etätulkki apuna, joskus myös kynä ja paperi
Kuuroilla työntekijöillä on mahdollisuus Kelan kautta tilattavaan tulkkiin. Tulkkauspalvelut eivät aiheuta kustannuksia työnantajalle.
Tulkki on mahdollista saada myös työajan ulkopuolella vaikkapa pikkujouluihin. Työnantajilla on mahdollisuus myös tukeen, jolla työpaikoille voi asentaa apuvälineitä, kuten hälytysvaloja.
Jani Toivanen tilaa tulkin paikalle esimerkiksi palavereihin. Hän arvioi, että tulkkien saatavuus on lähiseudulla hyvä, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tilanne on toinen, sillä kysyntää palveluilla on enemmän. Aina tulkin ei tarvitse saapua toimistoon paikalle.
– Jos täytyy saada nopeasti yhteys asiakkaaseen, käytän etätulkkauspalvelua.
Keskusteluissa apuna voivat olla esimerkiksi pikaviestisovellukset. Jossain tilanteissa Toivanen saattaa ottaa käyttöön myös kynän ja paperin saadakseen asiansa sanottua.
Toimitusjohtaja: “Jos nähtäisiin se ihminen kuurouden takana”
Kuurojen Liitosta kerrotaan, että Suomessa on noin 3 000–4 000 kuuroa, joista työikäisiä on noin 1 200.
Joukkoon mahtuu monenlaista elämäntilannetta: osa on opiskelijoita, osa työkyvyttömiä, loput töissä käyviä tai työtä etsiviä. Tarkkoja lukuja kuurojen työllisyydestä ei ole, sillä vammaislain nojalla asiaa ei ole tilastoitu.
Toimitusjohtaja Markku Nenonen luotsaa 11 vuotta toiminutta Perustavaa. Yrityksen palkkalistoilla on pitkään työskennellyt myös kuuroja.
– Meillä ei ole ollut määrittelevä tekijä, onko työntekijä kuuro vai kuuleva, Nenonen painottaa.
Nenonen on tottunut toimimaan kuurojen parissa jo omassa perhepiirissään. Myös työntekijöiden suhtautuminen viittomakieltä käyttäviin työkavereihin on mutkatonta. Esimerkiksi kahvitauoilla saatetaan opetella viittomakielen alkeita täysin omaehtoisesti.
Tulkkausjärjestelyt eivät ole aiheuttaneet vaivaa yrityksessä, sillä työntekijät hoitavat asian itsenäisesti.
Jos tilanne on kerran näinkin mutkaton, miksi työnantajilla on ennakkoluujoja kuurojen palkkaamisen suhteen? Nenonen arvelee, että vaikuttimena on vaivannäkö, jonka kuuroihin tutustuminen vaatii. Ratkaisuksi hän esittää seuraavaa:
– Perehdyttäisiin asiaan ja nähtäisiin se ihminen siellä kuurouden takaa.
Lue lisää:
Viittomakielen päivän tunnustuspalkinto kuurolle insinöörille Tomas Vaaralalle
Kuurojen palvelusäätiö on avannut auttavan linjan
Viittomakielten verkosto vaatii selvitystä kuurojen kokemista vääryyksistä