Helsinki, Espoo ja Vantaa pystyvät takaamaan perhetapaamisten turvallisuuden vain tapaamispaikoissa. Kaupunkien viranomaisten vastuu turvallisuudesta päättyy tapaamisten jälkeen rakennuksen ulkopuolelle, kaupungeista kerrotaan.
Perhetapaamisten turvallisuus on ollut esillä pääkaupunkiseudun kaupunkien sosiaalityössä toissa viikonloppuna Helsingin Pohjois-Haagassa tapahtuneen puukotuksen vuoksi: Tapauksessa mies puukotti poliisin mukaan kahta aikuista ja aiheutti vammoja kolmelle lapselle. Välikohtaus tapahtui alueella sijaitsevan lastensuojelupalveluyksikön ulkopuolella.
Kaupungin viranomaiset eivät voi turvata asiakkaiden turvallisuutta rakennusta pidemmälle. Aikatauluja voidaan miettiä, taksi voidaan tilata ja muita vastaavia järjestelyjä tehdä, mutta viranomaisen vastuu liittyy vain tapaamisen etukäteisjärjestelyihin ja itse tapaamiseen.
– Sinänsä meidän vastuumme ei ylety tapaamispaikan ulkopuolelle, mutta aina mietitään, miten poistuminen tapahtuisi mahdollisimman nopeasti. Sitä pyritään turvaamaan muun muassa varoajoilla, joiden noudattamiseen vanhemmat sitoutuvat. On tärkeää, että itse tapaamisen lisäksi myös siirtymät ovat turvallisia, sanoo Helsingin perheoikeudellisten asioiden päällikkö Katja Niemelä.
Espoossa tapaamispaikkana on kaupungin oma tila, jossa on kaksi erillistä sisäänkäyntiä.
– Turvallisuus varmistetaan niin, että käytetään varoaikoja eli vanhemmat tulevat eri aikaan ja tarvittaessa eri ovista. Meillä on erilliset kulkuväylät, eikä vanhempien tarvitse kohdata tilanteen niin vaatiessa, sanoo perheasioiden yksikön päällikkö Miia Kokko-Pekkola Espoosta.
Myös Vantaalla on sama käytäntö. Työntekijät miettivät tapaamisten turvallisuutta etukäteen. Asiakkaiksi tulevat tutustuvat tiloihin eri aikaan, ja heidän kanssaan keskustellaan. Samalla molempien vanhempien kanssa neuvotellaan mahdollisista erityistoiveista ja -tarpeista.
Tarvittaessa kaupunki järjestää työntekijöiden tuplamiehityksen tai jopa vartijan paikalle, jos etukäteen on tiedossa jotain huolestuttavaa.
– Jos asiakas kertoo uhasta, niin voimme pohtia asiakkaan kanssa, onko tapaamista järkevää järjestää lainkaan. Sitten se on jo viranomais- ja poliisiasia, jos on olemassa uhkaa, Vantaan perheoikeudellisten asioiden yksikön esimies Harri Myllyniemi toteaa. Päätöksen tapaamisen peruuttamisesta tekee aina vanhempi, hän lisää.
Myllyniemen mukaan viranomaisten on aina harkittava tilanteita yksilöllisesti. Viranomainen tekee lastensuojeluilmoituksen, jos hänelle on tullut tietoon lapseen kohdistuvan konkreettisen väkivallan uhka.
Tapaamiset voidaan tarvittaessa myös keskeyttää tai perua. Tapaamisen ohjaaja voi myös päättää, ettei tapaamista aloiteta lainkaan, mikäli tilanne on jollakin tavoin uhkaava.
Jos oikeuden määräämiä perhetapaamisia ei voida turvallisuussyistä järjestää, on asia käsiteltävä uudelleen käräjäoikeudessa. Perheiden on kuitenkin itse laitettava asia vireille.
Tapaamisoikeutta voi muuttaa myös lastenvalvojan luona vahvistetulla sopimuksella. Se edellyttää kuitenkin molempien vanhempien suostumusta ja sitä, että lastenvalvoja on varmistunut siitä, ettei sopimiseen liity esimerkiksi painostusta.
Espoossa ja Vantaalla perhetapaamiset kaupungin tiloissa, Helsingissä ostopalveluna
Valvotut perhetapaamiset järjestetään siinä kunnassa, jossa lapset asuvat ja ovat kirjoilla.
Tapaamisten järjestelyvastuussa on lasten asuinkunta. Etävanhempi liikkuu, eli hän menee tapaamaan lapsia näiden kotipaikkakunnalle.
Järjestetyt tapaamiset perustuvat joko lastenvalvojan vahvistamiin sopimuksiin tai tuomioistuimen määräämiin tapaamisoikeuksiin. Molemmissa tarvitaan kaupunkien apua järjestelyihin.
Kunnat järjestävät sekä valvottuja että tuettuja tapaamisia, mutta myös valvottuja lastenvaihtoja huoltajien kesken. Kunnat toimivat niiden suhteen hieman eri tavoin.
Helsinki on järjestänyt tapaamiset useamman vuoden ajan ostopalveluina ja sitä ennen yhteistyössä järjestöjen kanssa. Tällä hetkellä kaupungilla on sopimus kolmen ulkopuolisen toimijan kanssa.
Espoossa kaikki vastaavat tapaamiset ovat kaupungin omissa tiloissa ja omien työntekijöiden vastuulla. Myös Vantaa järjestää kaikki tilaisuudet kaupungin tiloissa.
Vantaa käyttää kuitenkin kaupungin omien työntekijöiden lisäksi viikonloppuisin vuokratyövoimaa.
Haagan tapauksen rankka tausta: epäilty uhkasi tuhota ex-vaimon ulkonäön
Pohjois-Haagan tapaus on ollut esillä muun muassa myös siksi, että teosta epäilty Hayder Abduljabbar Al-Hmedav on edelleen vapaalla jalalla. Poliisi antoi eilen maanantaina hänestä eurooppalaisen pidätysmääräyksen, sillä mies on saattanut poistua Suomesta.
Al-Hmedavin epäillään puukottaneen entistä vaimoaan ja tämän ystävää Pohjois-Haagassa Santavuorentiellä toissa sunnuntaina. Teko tapahtui kadulla isän ja lasten valvotun tapaamisen jälkeen.
Miehen epäillään aiheuttaneen vammoja kahdelle aikuiselle sekä paikalla olleille kahdelle kouluikäiselle ja yhdelle alle kouluikäiselle lapselleen. Kaikki viisi vietiin sairaalahoitoon, mutta uhrit eivät poliisin mukaan olleet hengenvaarassa.
Al-Hmedav pakeni paikalta, eikä häntä ole saatu kiinni. Viime viikonloppuna häntä etsittiin muun muassa Turun seudulta. Hänet on vangittu käräjäoikeudessa poissaolevana, ja poliisin mukaan tapausta tutkitaan kahtena murhan yrityksenä ja useana törkeän pahoinpitelyn yrityksenä.
Taustalta löytyy jo aiempaa väkivaltaa. Puukotuksista epäilty on tuomittu tammikuussa entiseen puolisoonsa kohdistuneista pahoinpitelyistä kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Lisäksi Länsi-Uudenmaan poliisilla on tutkinnassa kaksi muuta rikosasiaa, joissa miestä epäillään lähestymiskiellon rikkomisesta.
Käräjäoikeus määräsi miehelle ensimmäisen, vuoden mittaisen lähestymiskiellon helmikuussa 2018. Uusi lähestymiskielto määrättiin helmikuun alussa 2019, ja se päättyy vuoden päästä helmikuussa.
Oikeuden mukaan mies on häirinnyt ja uhkaillut entistä vaimoaan. Hän on rikkonut lähestymiskieltoa lähettämällä viestejä, seuraamalla vaimoaan ja muuttamalla häiritsemistarkoituksessa tämän lähelle. Lisäksi hän on uhannut muun muassa tuhota ex-vaimonsa ulkonäön ja tappaa tämän.
Viime syyskuussa hän uhkasi tumpata tupakan entisen vaimonsa kasvoihin julkisella paikalla Espoossa.
Yksikään Ylen haastattelemista virkamiehistä ei ole yksityisyydensuojan vuoksi voinut kommentoida Haagan tapausta.
Tapaamisen olosuhteet poliisin syynissä
Toiminnanjohtaja Janne Veikkolainen Ankkurin Lastensuojelupalveluista myönsi Ylelle viikko sitten tiistaina, että Ankkurin avohuoltopalveluiden toimitilan edessä oli tapahtunut vakava väkivallanteko, mutta se ei kohdistunut henkilökuntaan.
– En voi ottaa tähän asiaan muutoin kantaa, sillä laki ei anna siihen mahdollisuutta, hän totesi Ylelle.
Veikkolaisen mukaan hän ei voi kommentoida tapausta, vaan tiedottaminen kuuluu poliisille.
Myöhemmin poliisi on vahvistanut, että tapaamisessa oli kyse isän ja lasten perhetapaamisesta. Poliisi ilmoitti eilen maanantaina käynnistävänsä esiselvityksen valvotun tapaamisen olosuhteista puukotukseen liittyen.
Olisiko Haagan puukotukset voitu estää?
Helsingin, Länsi-Uudenmaan sekä Itä-Uudenmaan poliisilaitosten mukaan poliisi osallistuu perhetapaamisten turvaamiseen erittäin harvoin.
– Tällaiset pyynnöt käsitellään virka-apupyyntöinä, ja niitä on oman pitkän kokemukseni mukaan vain muutamia vuodessa, käytännössä alle kymmenen tapausta vuodessa koko Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella, toteaa ylikomisario Jarmo Ojala Itä-Uudenmaan poliisista.
Sen sijaan lähestymiskiellon saaneiden rikkomusten vuoksi tulee normaaleja hälytystehtäviä huomattavasti enemmän. Itä-Uudenmaan poliisin alueella määrä on Ojalan mukaan muutamia kymmeniä vuodessa ja yleensä hälytys tulee samasta ihmisestä useamman kerran.
Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen rikosylikomisario Maarit Pikkarainen puolestaan kertoo, että heidän koko alueellaan on ollut kahden vuoden aikana vain yksi virka-apupyyntö perhetapaamiseen.
– Kaupunki hoitaa itse vartioinnin perhetapaamisissa. Poliisia tarvitaan harvoin, Pikkarainen kommentoi.
Myös Helsingin poliisin rikosylikomisarion Juhani Vuorisalon mukaan virka-avun antaminen perhetapaamisissa on harvinaista. Kaupungin sosiaalitoimi hoitaa itsenäisesti valvotut tapaamiset, ja virka-avun pyytäminen tulee tarvittaessa sitä kautta.
– Lähestymiskiellon saaneiden häirintätapaukset ovat yleisempiä. Ne ovat normaaleja hälytystehtäviä, Vuorisalo sanoo. Tarkkoja lukuja määristä ei kuitenkaan ole saatavissa.
Ylen linjauksena on, että epäilyn alla olevien nimiä ei kerrota, vaan nimet tulevat julkisiksi vasta mahdollisen tuomion jälkeen. Lisäksi jutussa mainitussa tapauksessa on aiemmin haluttu suojella uhrien, erityisesti alaikäisten lasten, yksityisyyttä. Yle on nyt kuitenkin päättänyt julkaista rikoksista epäillyn nimen ja kuvan jo ennen mahdollista tuomiota, koska rikosepäilyjen vakavuusaste on noussut ja epäiltyä etsitään eurooppalaisella pidätysmääräyksellä.
Lue lisää:
Haagan puukotusjutussa rikosepäilynä jo kaksi murhan yritystä – epäiltyä etsitään Turusta
Poliisi: Haagan puukotuksia tutkitaan murhan yrityksenä – tekijä edelleen karkuteillä
Käräjäoikeus on vanginnut Haagan puukotuksista epäillyn poissaolevana