Valtaosa, peräti 83 prosenttia palkansaajista uskoo tarvittaessa löytävänsä uuden, nykyistä vastaavan työpaikan. Lähes puolet oli asiasta varma. Miesten ja naisten vastauksissa ei ole merkittäviä eroja.
Vain kuusi palkansaajaa sadasta arvioi, ettei varmasti löytäisi uutta vastaavaa työpaikkaa. 12 prosenttia arvioi, että luultavasti ei löytäisi vastaavaa paikkaa.
Tiedot ilmenevät tiistaina julkaistuista työ- ja elinkeinoministeriön TEM:n työolobarometrin ennakkotiedoista. Ne perustuvat syksyllä 2018 palkansaajille tehtyihin kyselyihin.
Edellisen kerran palkansaajat olivat yhtä optimistisia vuonna 2008 eli juuri talouden taantuman kynnyksellä. Silloin 80 prosenttia vastaajista luotti löytävänsä tarvittaessa uuden, nykyistä vastaavan työn.
Nuoremmat luottavaisimpia
Viime syksynä tehdyssä kyselyssä nuoremmat luottivat vanhempia useammin uuden työn löytymiseen.
Kuitenkin erityisesti yli 55-vuotiaiden luottamus työllistymiseen kasvoi eniten edellisvuodesta. Eniten mahdollisuuksiinsa uskoivat ylemmät toimihenkilöt.
Varmimpia uuden työn löytymisestä olivat kuntien palkansaajat: heistä jopa 87 prosenttia uskoi uudelleentyöllistymiseen.
Yksityisissä palveluissa työskentelevillä osuus oli 84 prosenttia. Teollisuudessa uuden työn uskoi löytävänsä 79 prosenttia ja valtiolla 76 prosenttia.
Odotukset irtisanomisista ja lomautuksista ovat painuneet entisestään. Sekä miesten että naisten osalta tunnelmat ovat palanneet vuoden 2009 taantumaa edeltäneeseen aikaan.
Naisista kahdeksan ja miehistä kuusi prosenttia arvioi viime vuonna irtisanomisen mahdolliseksi. Lomautuksia uumoili kahdeksan prosenttia miehistä ja seitsemän prosenttia naisista.
Talousluottamus näkyy myös palkansaajien näkemyksissä oman työpaikan vakaudesta.
Useampi uskoo oman työpaikan taloustilanteen kehittyvän parempaan kuin huonompaan suuntaan. Noin kolmannes vastaajista kertoi, että omalla työpaikalla on viime vuonna lisätty henkilöstön määrää.
Työn ja työnteon mielekkyyden balanssiluku heikentyi
Luottamuksesta huolimatta TEM:n kyselyssä laskettu työn ja työnteon mielekkyyden balanssiluku kääntyi viime vuonna pakkasen puolelle.
Palkansaajista 23 prosenttia arvioi, että työn ja työnteon mielekkyys kehittyy huonompaan suuntaan, kun 18 prosenttia arvioi, että muutos on parempaan suuntaan. Näistä kyselyssä lasketaan balanssi, joka oli siis viime vuonna (18-23=)-5.
Balanssiluku ei huomioi niitä vastaajia, joiden mielestä tilanne säilyy ennallaan. Heitä oli 59 prosenttia vastaajista.
Vuonna 2017 työn ja työnteon mielekkyyden balanssiluku oli ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2000 positiivinen, eli suurempi osa vastaajista odotti positiivista kuin negatiivista muutosta.
Etätöissä ja kehittämismahdollisuuksissa isot erot
Osallistumismahdollisuudet työpaikan toimintatapojen, prosessien, tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen ovat parantuneet, mutta erot eri sosioekonomisten ryhmien välillä ovat suuret.
Ylemmistä toimihenkilöistä 64 prosenttia koki mahdollisuutensa hyviksi, kun työntekijöillä luku oli 43 prosenttia. Kaikista vastaajista 55 prosenttia koki mahdollisuutensa työpaikan toiminnan kehittämiseen hyviksi.
Etätyön tekeminen on yleistynyt viime vuosina. Ylemmistä toimihenkilöistä jopa 27 prosenttia teki päivittäin tai viikoittain etätöitä. Alemmilla toimihenkilöillä osuus oli 11 prosenttia. Työntekijöistä vain yksi sadasta teki etätöitä viikoittain.
Sosiaalista mediaa käytti työssään 25 prosenttia miehistä ja 31 prosenttia naisista. Somea käytetään työssä useimmin tiedon jakamiseen ja hankintaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometri perustuu elo–syyskuussa tehtyihin yli 1 600 palkansaajan puhelinhaastatteluihin.
Tiedot voidaan TEM:n mukaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko maassa ja kaikilla sektoreilla.
Postissakin helpotti – ainakin hetkeksi
Posti on yksi suurista työnantajista, jossa on tehty suuria muutoksia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kirjepostin määrä on vähentynyt puoleen ja samanaikaisesti henkilöstön määrä on supistunut kolmanneksella.
Ei siis ihme, että mielialat ovat olleet apeat.
Postinjakelun valtakunnallinen pääluottamusmies Satu Ollikainen on seurannut Postin irtisanottujen työntekijöiden tilannetta työttömyyskassan kautta. Pitkään tilanne oli huono, mutta viime vuonna monien tilanne kohentui.
– Ensi alkuun ihmiset jäivät työttömiksi pitkäksikin aikaa tai lähtivät kouluttautumaan. Viime vuoden aikana työttömyys on selvästi vähentynyt tällä alalla. Ihmiset ovat saaneet koulutusta vastaavaa työtä, muuta työtä tai jääneet eläkkeelle.
Postin työhyvinvointijohtaja Anne Tallgren myöntää, että myllerrykset ovat olleet rajuja. Osaan ne iskevät kovemmin, osa pääsee asian yli nopeammin.
– Ihmiset kokevat muutokset hyvin yksilöllisesti.
Työolobarometrin mukaan aiempaa harvempi kokee pelkoa irtisanomisesta tai lomautuksesta. Postissa epävarmuus kuitenkin jatkuu.
Ollikaisen mukaan Postissa on koettu ja koetaan edelleen turvattomuutta. Yksi syy on se, että postinjakeluun on myös tullut lisää automaatiota. Ollikainen sanoo suoraan, että se pelottaa monia työntekijöitä.
– Kyllä pelottaa, koska se syö sitä työtä, mitä ollaan tehty.
TEM:n työolobarometrissa yhä useampi työntekijä kertoo päässeensä vaikuttamaan oman työnsä sisältöön ja työoloihin. Ainakin postinjakelun osalta tilanne on toinen.
– Aika heikosti siinä on pystytty vaikuttamaan, koska postin määrä on vähentynyt. Ne on aika rajujakin toimenpiteitä, mitä on täytynyt tehdä.
Ollikainen myöntää, että työvälineitä on kehitetty, mutta nurinkurisesti raskaat työt ovat tulleet yhä raskaammiksi ja fyysisesti kevyet yhä kevyemmiksi.
Posti on Ollikaisen mielestä jollakin tavalla edelläkävijä – kielteisessä mielessä. Hän arvioi, että yksityinen saattaisi toimia jopa paremmin.
– Valtio on päättänyt tällaisia asioita tehdä, niin minkä me sille voidaan.
Työhyvinvointijohtaja Anne Tallgrenin mukaan Posti tarjoaa muutostukea ja uravalmennusta henkilöstölle. Lisäksi Postilla on työhyvinvointisäätiö ja henkilöstölle liikunta- ja kulttuurietuja.
– Kyllä työhyvinvointi lähtee kuitenkin työstä. Pyrimme tukemaan henkilöstöä, että he pärjäävät muutoksissa.
Lisätty 12.3. klo 18:10 Postin pääluottamusmiehen ja työhyvinvointijohtajan haastattelut.