World Wide Web täyttää 30 vuotta. Ennen www:ta ja verkkoselaimia internetin käyttö oli lähinnä sähköposteja, uutisryhmiä, irc-keskusteluja, tiedostojen siirtoa ja kankeaa gopher-selailua.
Toisin sanoen, tekstipohjaista ja tylsää.
Nuo jäivät niin pienen piirin harrastukseksi, että useimmat eivät muista tai tunnista internetiä ennen www:tä.
Www, ja hieman myöhemmin ilmestyneet graafiset verkkoselaimet, räjäyttivät potin. Tänään ei tarvitse käydä kaupassa tai pankissa, avata sanomalehteä tai lähteä ravintolaan asti kumppania hakemaan.
Kaikki onnistuu verkkoselaimella.
Teknologian pohjana on internet, jonka juuret ulottuvat puolen vuosisadan taakse Yhdysvaltain puolustushallinnon piirissä kehitettyyn Arpanetiin. Kuitenkin vasta www toi teknologian lähelle kuluttajaa – ja kansalaista.
Työkalu hyvään, turhanpäiväiseen ja pahaan
Www:ssä kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa – ja linkkien avulla tuon tiedon voi yhdistää mihin tahansa.
Demokratian ja yksilönvapauden näkökulmasta tämä on suunnilleen yhtä tärkeä keksintö kuin kirjapainotaito. Maailmassa on tänään yli kaksi miljardia verkkosivua.
Toisaalta samaan teknologiaan liittyy uhkia. Niihin www:n isä Sir Tim Berners-Lee keskittyy tänään julkaisemassaan kirjoituksessa.
Berners-Leen mukaan puoli maailmaa on tänään verkossa. Heille verkko on tori, kirjasto, lääkärin vastaanotto, kauppa, koulu, muotoilustudio, toimisto, elokuvateatteri, pankki…
Toisaalta toinen puoli maailmaa ei ole verkossa – ja ero verkossa olevien ja verkon ulkopuolelle jääneiden välillä kasvaa jokaisen uuden palvelun myötä.
Samaan aikaan verkosta on tullut työkalu myös pahaan – tahallisesti ja tahtomatta.
Berners-Leen mukaan internetissä on tänään kolme pääasiallista häiriölähdettä:
- Tahallinen pahantahtoinen toiminta: Esimerkkinä valtiollinen verkkovakoilu, rikollinen toiminta sekä ihmisten verkkohäirintä.
- Vääristyneet kannustimet: Esimerkiksi mainosjärjestelmät palkitsevat klikkiuutisten ja valeuutisten levittäjiä.
- Hyväntahtoisen suunnittelun huonot seuraukset: Verkko jakaa ihmisiä vastakkaisiin leireihin ja kärjistää keskustelun sävyjä, vaikka se ei ollut kehittäjien tarkoitus.
Berners-Leen mukaan ongelmia voidaan suitsia, aivan kuten niitä suitsitaan fyysisessäkin maailmassa.
Tätä varten hän esittää yleismaailmallista sopimusta.
Tim Berners-Lee ottaa esimerkiksi ihmisoikeuksien julistuksen, kalakantoja suojelevan merilain ja ulkoavaruuden sopimuksen – noilla alueilla hyvin erilaiset eri intressit on saatu sovitettua kansainvälisiksi sopimuksiksi.
Tim Berners-Leen perustama World Wide Web Foundation haluaa työskennellä hallitusten, yritysten ja yksittäisten kansalaisten kanssa luodakseen vastaavan sopimuksen verkkoon. Lissabonissa viime vuoden marraskuussa hahmoteltu sopimus on nimeltään Contract for the Web.
Sen keskeisin sisältö löytyy oheisesta laatikosta.
Berners-Lee totesi tänään www:n 30-vuotisjuhlallisuuksissa, että web-sopimuksen yleisten periaatteiden allekirjoittaminen on vasta ensimmäinen askel. Sillä hallitukset ja yritykset voivat osoittaa, että he haluavat osallistua yksityiskohtien määrittelyyn. Varsinainen työ sopimuksen luomiseksi tehdään työryhmissä.
– Missä on tasapaino teknologiayhtiöiden oman vastuun ja toisaalta teknologiayhtiöiden sääntelyn välillä? Missä on tasapaino sananvapauden ja vihapuheen hallinnan välillä? Sopimusta ei ole kirjoitettu kiveen, Berners-Lee kuvaa.
Vielä muutama vuosi sitten tällaisen paperin luominen olisi ollut ajatuksena toivottoman naiivi.
Tänään verkossa vaikutetaan vaaleihin, kiihotetaan kansanryhmiä vastaan, tehdään rikoksia ja rakennetaan miljardiomaisuuksia käyttäjätietojen avulla. Ajatus yhteisistä pelisäännöistä on yhä toivottoman idealistinen, mutta myös houkutteleva.
Internetin tulevaisuudesta käydään Tim Berners-Leen mukaan yksi aikamme suurista taisteluista.
Lue myös: