Suomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen hillinnän ja vähäpäästöisen yhteiskunnan kehittämisen tulisi olla yksi seuraavan hallituksen kärkiteemoja.
Samaan aikaan suomalaiset pitävät kuitenkin yhtenä suurimpana esteenä ilmastotoimille sitä, että poliittiset päättäjät eivät uskalla tehdä ratkaisuja, jotka vaarantavat heidän uudelleenvalintansa.
– Nyt jos koskaan poliitikkojen pitäisi tehdä paljon enemmän tässä asiassa. Seuraavalta hallitukselta odotetaan vahvempia toimia ja suurempaa kunnianhimoa ilmastopolitiikassa. Voi olla, että kun seuraava eduskunta istuu, niin sieltä jo löytyy kunnianhimoa ilmastopolitiikkaan, sanoo Jyväskylän yliopiston professori Marja Järvelä.
Suomalaisilta kysyttiin ilmastoasioista Ilmastobarometri 2019 -kansalaiskyselyllä, jonka Kantar TNS toteutti helmikuussa 2019 valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän* tilauksesta. Kysely tehtiin edellisen kerran helmikuussa 2015.
Ilmastopolitiikan osalta suurimmat muutokset mielipiteissä vuodesta 2015 ovat tapahtuneet seuraavissa asioissa:
Kolme neljästä suomalaisesta katsoo, että verotuksen periaatteena pitäisi olla, että päästöjen aiheuttajat myös maksavat niistä. Lähes puolet suomalaisista on sitä mieltä, että fossiilisten polttoaineiden sekä lihan ja maitotuotteiden veroja pitäisi nostaa.
Jopa kolmasosa suomalaisista on valmis uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynnin kieltämiseen vuonna 2030.
Yhä useampi toimii itse ilmaston hyväksi
Suomalaiset ovat kyselyn mukaan alkaneet entistä enemmän toteuttaa ilmastotoimia omassa arjessaan. Kun vuonna 2015 vain 29 prosenttia vastaajista kertoi muuttaneensa omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen takia, nyt osuus oli noussut jo yli 40 prosentin.
Vastaajien mukaan omaa liikkumista, ruokailutottumuksia tai asumisratkaisuja on muutettu yhä enemmän ilmastonmuutosta hillitseviksi.
Selvästi yli puolet suomalaisista sanoo vähentäneensä sähkön kulutustaan ja lähes puolet vähentäneensä tavaroiden hankkimista ilmastosyistä. Noin kolmannes oli selvittänyt oman hiilijalanjälkensä laskurilla ja neljännes aikoo kompensoida toiminnastaan aiheutuvia päästöjä lähivuosina.
Oman auton käyttäjistä 43 prosenttia kertoo vähentäneensä autoilua ja lisänneensä kestävää liikkumista. Vajaa viidennes aikoo luopua omasta autosta kokonaan seuraavien viiden vuoden aikana. Noin kolmasosa oman auton käyttäjistä aikoo hankkia seuraavaksi autokseen vähäpäästöisen sähkö- tai kaasuauton.
Noin 40 prosenttia suomalaisista ilmoittaa vähentäneensä lentämistä ilmastosyistä. Yhtä suuri osa sanoo vähentävänsä lentämistä seuraavien viiden vuoden aikana.
Professori Järvelä uskoo, että aika on tullut kypsäksi sille, että kansalaiset alkavat toimimaan. Lisäksi tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista alkaa hänen mukaansa olla riittävästi. Järvelän mukaan myös suuret tapahtumat, kuten Suomen ilmastolaki ja Pariisin ilmastosopimus vuonna 2015 vaikuttavat asiaan.
– Ehkä kaikista suurin herättelijä on ollut IPCC:n raportti, jossa verrataan, mitä eroa on ihmiskunnalle, jos maapallo lämpenee 1,5 astetta tai kaksi astetta. Voi puhua jopa jonkinlaisesta kulttuurishokista.
Vaikka muutos edelliseen, vuoden 2015 kyselyyn, on verrattain suuri, on silti huomattava, että ilmastotoimia omassa arjessaan sanoo nytkin tekevänsä vain 41 prosenttia suomalaisista. Valtaosa suomalaisista, eli lähes 60 prosenttia, ei siis ole tehnyt ilmaston kannalta kestäviä valintoja elämässään.
– Ei tässä nyt mistään valtavasta harppauksesta kriisitietoisuuden suuntaan ole kyse, Järvelä sanoo.
Ilmastotoimet ovat kalliita ja poliitikot eivät uskalla tehdä päätöksiä
Suurimmiksi esteiksi ilmastonmuutoksen hillinnässä suomalaiset näkevät sen, että vähäpäästöisen elämän mahdollistavat tuotteet ja palvelut ovat kalliita.
Suomalaisten mukaan poliittiset päättäjät eivät myöskään uskalla tehdä ratkaisuja, jotka vaarantavat heidän uudelleenvalintansa. Ylen vaalikone paljastaa saman asian: kansanedustajaehdokkaat kyllä kannattavat kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mutta sanovat ei esimerkiksi lihaverolle tai uusien bensa-autojen myyntikiellolle.
Ilmastonmuutos voi aiheuttaa turvallisuusuhkia Suomelle
Kansainvälisellä tiedeyhteisöllä on laaja yksimielisyys siitä, että maapallon lämpeneminen on pääosin ihmisen aiheuttamaa. Silti edelleen vain 58 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista uskoi näin olevan.
Yhä isompi osa meistä sanoo, että ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen rajojen ulkopuolella voivat aiheuttaa turvallisuusuhkia myös Suomelle.
Ilmastotoimilla on kiire, mutta uhkaako ilmastonmuutos Suomen taloutta?
Siitä suomalaiset ovat lähes yhteisrintamassa samaa mieltä, että ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire. Neljä viidestä on sitä mieltä. Ilmastonmuutoksella on monen mielestä myös todennäköisesti enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä vaikutuksia.
Suomalaiset pitävät ilmastonmuutosta myös yhtenä suurimmista globaaleista uhkista maailmassa.
Eniten erimielisiä suomalaiset ovat siitä, ovatko ilmastonmuutoksen vaikutukset uhka Suomen taloudelle. Kaikki suomalaiset eivät ole myöskään aivan varmoja siitä, ovatko tutkijat yksimielisiä ilmaston lämpenemisen syistä, vaikka tutkijoilla onkin laaja yhteisymmärrys asiasta.
Suomalaisten näkemykset jakaantuvat voimakkaasti asuinpaikan ja toimeentulon mukaan. Pääkaupunkiseudulla ilmastotoimiin suhtaudutaan myönteisemmin kuin maaseudulla. Ne taloudet, joilla on enemmän rahaa käytettävissään, ovat valmiimpia politiikkatoimiin ja myös tekemään itse enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kannattavat erityisesti nuoret, korkeasti koulutetut ja naiset sekä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Epäilevimmin kunnianhimoisiin ilmastotoimiin suhtautuvat perussuomalaisten ja keskustan kannattajat.
* Ohjausryhmään kuuluvat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtioneuvoston kanslia, Ely-keskukset, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Motiva, VTT, Suomen Akatemia, Kuntaliitto, Demos Helsinki, Sitra ja Business Finland.
Lue myös: