Suomessa tapahtuu lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa ihmiskauppaa. Se on tänään julkaistun raportin hätkähdyttävä pääviesti.
Raportin ovat tehneet Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin tutkijat Elina Kervinen ja Natalia Ollus.
Raportin mukaan lapsia ja nuoria pakotetaan ja houkutellaan prostituutioon, seksuaaliseen hyväksikäyttöön sekä tekemään rikoksia. Heitä myös pakotetaan avioliittoon.
Uhreiksi joutuvat niin kantasuomalaiset kuin taustaltaan ulkomaalaiset. Ihmiskaupan uhreja on yleisesti myös turvapaikanhakijoiden joukossa.
Moni uhri jää ilman apua
Raportin toinen hätkähdyttävä viesti on se, että todennäköisesti vain pieni osa lapsiin ja nuoriin kohdistuvista ihmiskaupparikoksista huomataan. Etenkin suomalaiset uhrit näyttävät jäävän ilman apua.
– Meillä ei ole herätty suomalaisten lasten osalta tähän asiaan, raportin toinen kirjoittaja Elina Kervinen sanoo.
Raportin on tilannut ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän projektipäällikkö Veikko Mäkelä. Sisäministeriön alainen, vuonna 2006 perustettu, auttamisjärjestelmä on valtakunnallinen uhrien tukiorganisaatio.
Projektipäällikkö Mäkelä on huolestunut siitä, että uhreja ei tunnisteta.
– Ihmiskauppa ei näy päällepäin, Mäkelä sanoo.
Turvapaikanhakijoiden kohdalla asia on raportin mukaan toisin.
– Heidät osataan tunnistaa paremmin kuin suomalaiset uhrit, Mäkelä kertoo.
Raportin mukaan poliisi, lapsia auttavat koulutetut sosiaaliviranomaiset tai edes oikeusoppineet eivät osaa hahmottaa, että jotkin seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset ovat ihmiskauppaa. Tai että varasteleva nuori on pakotettu tekemään rikokset ja joku toinen hyötyy niistä.
Heikossa asemassa olevat suurimmassa vaarassa
Valmiiksi heikossa asemassa olevat lapset ja nuoret ovat erityisessä vaarassa joutua jopa ihmiskaupan uhreiksi.
Uuden raportin mukaan vaarassa ovat esimerkiksi huostaanotetut lapset tai nuoret, jotka karkaavat sijoituspaikastaan. He saattavat esimerkiksi joutua maksamaan asuinpaikastaan seksillä tai rikoksilla.
Elina Kervinen kertoo, että alaikäisen kohdalla hyväksikäyttö voi olla ihmiskauppaa, jos hyväksikäyttäjä luo ensin luottamussuhteen uhriinsa. Sen jälkeen tekijä käyttää lapsen luottamusta hyväkseen tarkoituksenaan esimerkiksi pakottaa hänet myymään seksiä muille tai tekemään rikoksia.
Toinen esimerkki ovat päihderiippuvaiset. Etenkin huumeiden käyttäjät velkaantuvat herkästi huumeiden välittäjille. Velassa oleva päihderiippuvainen lapsi tai nuori voidaan pakottaa varastelemaan tai myymään seksiä maksaakseen velkansa.
Kolmas esimerkki liittyy pakkoavioliittoihin. Raportin tekijät huomasivat, että Suomessa asuu ulkomaalaistaustaisia miehiä, jotka hankkivat itselleen vaimon mahdollisesti lähtömaastaan. Raportin mukaan nuoria naisia tuodaan Suomeen pakkoavioliittoa varten.
Myös Suomessa asuvia ulkomaalaisia naisia saatetaan pakottaa avioliittoon ulkomaille.
Projektipäällikkö Veikko Mäkelä painottaa, että kuka tahansa voi joutua ihmiskaupan uhriksi. Rikoksen tekijät ovat Mäkelän mukaan usein lapsen tai nuoren tuttuja – vanhempia, opettajia, sukulaisia, kavereita. Lapsi luottaa heihin ja on riippuvainen heistä. Rikosta tehdessään tuttu ihminen käyttää valtaansa väärin lasta kohtaan.
Kuusi hyväksikäyttäjää tuomittu ihmiskaupasta
Suomessa on annettu kaiken kaikkiaan kuusi tuomiota lapsiin tai nuoriin kohdistuvasta ihmiskaupasta. Tapauksista viisi koski kantasuomalaisia lapsia tai nuoria.
Ihmiskauppa on kriminalisoitu Suomessa vuonna 2004.
Aivan kaikki rikolliset teot eivät siis jää pimentoon.
Yksi tuomioista tuli tapauksesta, jossa keski-ikäinen mies pakotti teini-ikäisen tytön prostituutioon. Mies houkutteli huonoissa kotioloissa eläneen 14-vuotiaan tytön asumaan kanssaan ja alkoi myydä tyttöä muiden miesten käyttöön. Mies sai tuomion törkeästä ihmiskaupasta.
Toisessa oikeustapauksessa viisi samassa huumepiirissä ollutta henkilöä pakotti 18-vuotiaan nuoren prostituutioon tekaistun velan vuoksi. Tekijäjoukko jopa piti tyttöä vankina tekijöiden asunnoissa ja kellarissa.
Moni turvapaikanhakija kokenut kauheuksia
Selvityksen kirjoittaja Elina Kervinen pitää tuomioiden määrää vähäisenä.
– Ne ovat vai jäävuoren huippu, Kervinen sanoo.
Raportin tekijät eivät pysty antamaan tarkkaa lukua siitä, kuinka paljon ihmiskaupaksi luokiteltavia rikoksia Suomessa tapahtuu.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on ohjautunut kaikkiaan lähes 200 lasta tai 18–21-vuotiasta nuorta. Järjestelmä on toiminut vuodesta 2007 sisäministeriön alaisuudessa.
Kervinen arvelee avuntarvitsijoiden todellisen määrään olevan suurempi.
Turvapaikkaa hakeneet lapset ja nuoret ovat suurin auttamisjärjestelmästä tukea saanut ryhmä.
– He ovat saattaneet kokea kauheita asioita ja monenlaista hyväksikäyttöä, Veikko Mäkelä sanoo.
Osa turvapaikkaa hakeneista on kokenut hyväksikäyttöä niin kotimaassa, matkalla kuin vielä Suomessakin. Yleisimmin heitä on käytetty hyväksi seksuaalisesti ja pakkotöissä.
"Sokerideittailu” on riski
Tutkija Elina Kervinen ja projektipäällikkö Veikko Mäkelä toivovat, että ihmiskaupan riskiin herättäisiin Suomessakin. Tutkija Kervinen pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten epäasialliseen kohteluun puututtaisiin herkästi.
A-studiossa kerrottiin viime syksynä niin sanotusta “sokerideittailu”-ilmiöstä.
Siinä vanhemmat miehet solmivat seksisuhteita nuoriin naisiin ja jopa lapsiin nettipalvelujen kautta. Nuoret ja lapset saavat miehiltä lahjoja tai rahaa.
Kervisen mukaan nuoret ja lapset voivat olla vaarassa joutua ihmiskaupan uhreiksi myös tällaisessa toiminnassa.
Kello 10:58 lisätty alla oleva linkki.
Lue lisää aiheesta:
”Tapan sun äitis, jos et tottele!” – Ihmiskauppa on tämän päivän orjuutta ja sitä on myös Suomessa