Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

Suomen rahantekokoneet voivat hyvin, sanoo Finanssivalvonta – vaikka Nordean muutto Suomeen keikuttikin talouden venhoa

Raportti: osakekurssien lasku iski pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin, mutta muuhun Eurooppaan verrattuna meno on vakaata.

Viidenkymmenen euron seteleitä.
Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
  • Janne Toivonen

Suomen rahantuottokoneet voivat paksusti, tai ainakin verraten paksusti.

Osakurssien lasku viime vuoden lopulla pöllytti finanssisektoria, mutta sen vakavaraisuus pysyi tästä huolimatta hyvänä ja osittain jopa vahvistui.

Näin armollinen on valvovan viranomaisen eli Finanssivalvonnan raportti Suomen finanssisektorin tilasta. Finanssivalvonnan tehtävä on tarkkailla pankkeja sekä eläke- ja vakuutuslaitoksia.

Pankit ovat ok, vaikka jätti-Nordea tuli ja heikensi lukuja

Pankkisektorin vakavaraisuus heikkeni vuoden 2018 lopulla, koska Nordean kotipaikka siirtyi Ruotsista Suomeen. Pankkien vakavaraisuutta ja omavaraisuutta kuvaavat mittarit heikkenivät muutamia prosenttiyksikköjä.

Tämä johtuu siitä, että Nordea on iso pankki, ja tuo muuttonsa mukana myös isommat riskit ja vastuut. Lisäksi pankki muuttaa maasta, jonka asuntolainakanta eroaa merkittävästi Suomesta.

Nordean muuton merkityksestä kertoo jo se, että Finanssivalvonta lisäsi sen vuoksi henkilöstöään noin 30 työntekijällä.

Tästä huolimatta Suomen pankkisektorin on EU-alueen keskitasoa vakavaraisempi ja omavaraisempi.

Työeläkeyhtiöt luisuivat, vakuutusyhtiöt vahvistuivat

Sijoitustuottojen heikentyminen iski kipeimmin työeläkevakuuttajiin. Niiden vakavaraisuus heikkeni erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä. Sijoitustuotot jäivät jopa negatiivisiksi.

Henki- ja vahinkovakuuttajien vakavaraisuus sen sijaan vahvistui viime vuonna. Erityisesti kotimaiset henkivakuutusyhtiöt kestävät Finanssivalvonnan mukaan suuriakin markkinakriisejä.