Suomen suurimpiin kaivoksiin kuuluvan Kevitsan pohjavesiongelmat jatkuvat. Seitsemättä vuotta toimiva kaivos tuottaa nikkeliä ja kuparia.
Suureen jätealtaaseen pumpataan joka vuosi miljardeja kiloja jätehiekkaa. Kolmen vuoden ajan altaan vierestä pohjavesikaivoista on mitattu kohoavia määriä nikkeliä, kobolttia, kuparia ja suoloja.
– Siellä on havaittu metallipitoisuuksien nousua. Myös kloridi- ja sulfaattipitoisuudet ovat nousussa näissä tarkkailukaivoissa, sanoo Boliden Kevitsan rikastamon päällikkö Sami Hindström.
Ensimmäisenä Kevitsan pohjavesipäästöistä kertoi Yle Lapin uutiset syksyllä 2017. Sen jälkeen ongelma on pahentunut.
Nykyään lähiympäristön pohjavedestä on mitattu nikkeliä jopa kuusi kertaa yli talousvedelle sallitun rajan. Lähistöllä ei ole talousveden ottamoita.
Kaivosyhtiön mukaan ympäristön pintavesiin kaivoksella on ollut vain vähäistä vaikutusta.
Ison jätealtaan piti pidättää haitta-aineet turpeessa ja moreenissa. Näin ei ole käynyt.
– Tilanne on haastava, koska pohjavesivirtauksia on meidän patoaltaan alueella sen alla ja pato kun se on rakennettu miten se on rakennettu niin siitäkin padosta suotautuu tuohon alla oleviin pohjavesiin vettä, sanoo Hindström.
Sodankylän ympäristölautakunnan pelko toteutui
Jätealtaiden rakentaminen ja täyttö aloitettiin Kevitsan kaivoksen rakennuttaneen ja aloittaneen kanadalaisen kaivosyhtiö FQM First Quantum Mineralsin projektina. Tuotanto käynnistyi elokuussa 2012. Ruotsalainen Boliden osti Kevitsan FQM – yhtiöltä kolme vuotta sitten.
Kaivosyhtiö FQM valitti ympäristölupavaiheessa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen lupaviranomaisten määräämistä suuren jätealtaan pohjarakenteista. Yhtiö piti määrättyä pohjarakennetta mattoineen turhana ja 10 miljoonaa euroa liian kalliina. Yle Lappi kertoi kiistasta syksyllä 2012
Tuolloin Sodankylän ympäristölautakunta pelkäsi raskasmetallien kuten nikkelin pääsyä luontoon.
– Ympäristölautakunta katsoo, että pelkkä pohjamoreeni ei ole riittävä, koska Kevitsan alueen kallioperä sisältää ruhjeita ja ruhjeet saattavat jatkua kymmeniä kilometrejä eteenpäin Kevitsan alueelta, sanoi Sodankylän ympäristönsuojelusihteeri Teresa Ojala Yle Uutisille marraskuussa 2012.
Valvojana olevan Lapin Ely-keskuksen mukaan FQM toteutti suuren jätealtaan pohjarakenteen KHO:n määräämällä tavalla.
Kaikesta huolimatta Sodankylän kunnan pelot ovat toteutuneet. Nikkeliä ja muita haitta-aineita on päässyt pohjavesiin ja pääsee yhä.
Kaivosyhtiö ja viranomainen eivät pidä pohjavettä pilaantuneena
Pohjaveden kohoavista haitta-aineista huolimatta Bolidenin ja Lapin Ely-keskuksen mielestä kyse ei ole pohjaveden pilaantumisesta. Yhtiön mukaan vaikutukset ovat rajoittuneet kaivospiirin alueelle.
– Varsinainen pohjaveden pilaantuminen ei ole kyseessä, mutta pitoisuudet ovat selvästi nousseet. Sen takia tässä on ryhdytty toimenpiteisiin, sanoo Boliden Kevitsan ympäristöpäällikkö Juha Koskela.
– Asiaan pitää tietysti vakavasti suhtautua, mutta tällä hetkellä ei ole mitään erityisen huolestuttavaa tilannetta. Kaivosyhtiö on tehnyt hyvinkin tarkat selvitykset ja heillä on nyt toimintasuunnitelma miten ehkäistä mahdollisia haittavaikutuksia, sanoo ylitarkastaja Tuija Hilli Lapin Ely-keskuksesta.
Kaivosyhtiö koettaa torjua haitta-aineiden leviämistä pintavesiin pumppaamalla saastuvaa pohjavettä takaisin isoon jätealtaaseen. Ensimmäisenä riskivyöhykkeessä on läheinen Mataraoja.
Boliden on tammikuussa hakenut Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta lupaa pumppauksille.
Pieni jätealtaan pohjabitumin saumat ratkeilivat pohjavaden paineessa
Myös kaivoksen pienellä jätealtaalla on vesiongelma. Pieneen jätealtaaseen pumpataan rikastamon korkearikkistä jätehiekkaa.
Kun isolta altaalta pääsee likaisia vesiä ulos, niin pieneen altaaseen tunkeutuu kutsumatonta puhdasta vettä ulkopuolelta. Pohjavesi tunkeutui altaaseen viereisen Kevitsavaaran uumenista viime kesänä altaan pohjamattojen välistä neljästä vuotokohdasta.
Pohjaveden virtaus pieneen altaaseen havaittiin viime kesäkuun lopussa. Altaan pohjamatto pullistui pinnalle näkyväksi kuplaksi. Kaivosslangissa ilmiötä kutsutaan valaaksi. Kuplan muodosti altaan pohjaan päällimmäinen bitumigeomembraamimatto, joka pullistui pohjaveden paineesta.
Kevitsavaaran syvyyksistä purkautuva pohjavesi oli löytänyt tiensä bitumimaton ja sen alapuolella olevan bentoniittimaton väliin. Heinäkuun alkuun mennessä vuotokohtia paljastui neljä. Vuotokohdista yksi oli reikä bitumimatossa ja kolmessa bitumimaton sauma oli ratkennut.
Viime syksyn (2018) aikana vuotokohdat yhtä ratkennutta saumaa lukuun ottamatta saatiin hitsattua bitumilla umpeen. Pienen altaan sisäänpäin suuntautunut vuoto on yhtiön mukaan hallinnassa ja asiaa hoidetaan pumppaamalla.
Kevitsan kaivoksen ongelmat näyttävät jälleen kerran kuinka hankalaa kaivosten jätevesien ja pohjavesien käyttäytymisen arviointi ennalta ja myös toiminnan aikana on. Yllätyksiä tulee huolimatta vuosia kestäneistä mittauksista ja mallinnuksista ympäristövaikutusten arviointi- ja luvanhakuvaiheissa.
