Vielä 1970-luvun puolivälin tietämissä suomalaisten suuri enemmistö teititteli niin opettajia, lääkäreitä kuin pappejakin. Sen jälkeen sinuttelu vakiintui yleiseksi puhuttelutavaksi.
Marko Marttilan Suomen kielen kandidaatintutkielman mukaan sinuttelu sopii nykyään myös papin suuhun. Papit sekä sinuttelevat että teitittelevät seurakuntalaisiaan.
Mitä enemmän papille on karttunut ikää, sitä hanakammin hän sinuttelee. Mitä nuoremmasta papista on kyse, sitä todennäköisemmin hän teitittelee vainajien omaisia.
Malmin seurakunnan rovasti Pirkko Poisuo on huomannut iän tuoman muutoksen myös omassa puhuttelutavassaan.
– Olen huomannut, että jos omaiset tai seurakuntalaiset ovat itseä nuorempia niin jollain tapaa automaattisesti alan sinutella.
Poisuo allekirjoittaa myös toisen tutkielman havainnon: papin omaan puhuttelutavan valintaan vaikuttaa tilanne, jossa pappi kohtaa seurakuntalaisen.
Erityisesti omaisten kanssa käyty hautajaiskeskustelu on hyvin herkkä tilanne. Silloin teitittely on paikallaan.
– Monille ihmisille papin tapaaminen hautajaisten toimituskeskusteluissa on semmoinen kokemus, joka voi olla hyvin harvinainen. Ja pappihan ei koskaan edusta itseään, vaan hän edustaa kirkkoa instituutiona. Silloin on parempi olla korrekti kuin käyttäytyä jotenkin alatyylisesti.
Kun täytät 40 vuotta, sinua aletaan teititellä
Papit eivät ole ainoa ammattikunta, jonka käyttämiä puhuttelutapoja on tutkittu. Apteekeissa tehdyn tutkimuksen mukaan farmaseutit mielellään teitittelevät asiakkaitaan. Apteekeissa asiakkaan neljänkymmenen vuoden ikä näyttää olevan se rajapyykki, jonka jälkeen farmaseutit siirtyivät teitittelyyn.
Helsingin sataman lähtöselvitysvirkailijoiden mielestä teitittely oli passelein tapa puhutella asiakkaita. Myös heidän tallinnalaiset virkaveljensä teitittelivät melkein poikkeuksetta asiakkaitaan silloin, kun työntekijät puhuivat matkustajien kanssa omaa äidinkieltään viroa.
Mutta kun virolaiset virkailijat puhuivat matkustajien kanssa suomea, he vaihtoivat sinutteluun.