Kerjäämisen ja järjestäytyneen rikollisuuden suhde on puhuttanut Suomessa ja muissa Pohjoismaissa jo vuosia.
Norjan yleisradion dokumenttisarjassa Lykkelandet (Onnenmaa) dokumentaristit paljastivat piilokameroiden avulla järjestön, jossa romaninaisia pakotettiin kerjäämiseen, rikoksiin ja prostituutioon. 140-henkinen organisaatio pyöritti myös huumekauppaa Bergenissä.
Sekä Norjassa että Ruotsissa kerjääminen on laillista, mutta molemmissa maissa kerjäämiselle on asetettu alueellisia kieltoja. Suomessa perussuomalaiset kansanedustajat Rami Lehto, Olli Immonen ja Jari Ronkainen tekivät lakialoitteen kerjäämisen kieltämiseksi vuonna 2016. Aloite kaatui kuitenkin perustuslain vastaisuuteen. Seuraavana vuonna kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) teki lakialoitteen organisoidun kerjäämisen kieltämiseksi.
Onko mahdollista, että Suomessa on käynnissä kerjäämiseksi verhottua rikollisuutta, jota ei ole onnistuttu selvittämään?
“Onko se sitten totuus, sen voi kukin tahollaan kyseenalaistaa”
Helsingin poliisin ylikomisarion Kari Niinimäen mukaan Suomessa kerjäämistä ei ole ainakaan toistaiseksi yhdistetty järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Helsingissä ei ole käyty tähän viittaavia esitutkintoja tai annettu tuomioita. Asiaa pyritään kuitenkin kartoittamaan.
– Asia ei ole toistaiseksi yksilöitynyt niin pitkälle, että tutkintoja tai tuomioita sen tiimoilta olisi. Jotain konkretiaa täytyy olla. Se, että naapurimaissa on selvinnyt vastaavanlaista toimintaa, ei riitä, Niinimäki kommentoi.
Romanit ovat yksi Euroopan unionin suurimmista etnisistä vähemmistöistä. EU:n jäsenvaltioissa asuu yhteensä noin 10-12 miljoonaa romania. Itä-Euroopan romaneja alkoi näkyä Suomessa vuonna 2007, kun Romania ja Bulgaria liittyivät EU:hun, joka puolestaan mahdollisti kansalaisten vapaan liikkuvuuden muissa EU-maissa.
Sellaiset henkilöt, jotka istuvat maassa kupin kanssa, eivät yleensä syyllisty yhtään mihinkään rikoksiin.
Kari Niinimäki
Helsingin poliisissa työskentelevät romanialaiset ja bulgarialaiset poliisit joka vuosi kuukauden ajan. Ulkomaalaiset poliisit puhuttavat Helsingin liikkuvaa väestöä, joka koostuu pääosin Itä-Euroopan romaneista.
Niinimäen mukaan käytyjen keskusteluiden perusteella liikkuva väestö on Helsingissä vapaasta tahdostaan, eikä ole syytä olettaa, että oleskeluun liittyisi ihmiskauppaa tai muuta järjestäytynyttä rikollisuutta.
– Onko se sitten totuus, sen voi kukin tahollaan kyseenalaistaa, Niinimäki sanoo.
Niinimäki arvioi Helsingissä kerjäävien henkilöiden määräksi tällä hetkellä noin 50. Luvun ulkopuolelle jäävät esimerkiksi katulehtien myyjät ja katusoittajat. Esimerkiksi Oslossa vastaava luku on vähintään kymmenkertainen – kerjäläisten määräksi arvioidaan 500–1000.
Niinimäki huomauttaa, että ilmiön tulkintaan vaikuttaa myös se, kuka luokitellaan kerjäläisiksi. Osa liikkuvan väestön edustajista kerää pulloja, soittaa kadulla tai myy lehteä.
– Sellaiset henkilöt, jotka istuvat maassa kupin kanssa, eivät yleensä itse syyllisty yhtään mihinkään rikoksiin, Niinimäki toteaa.
Poliisi tekee yhteistyötä liikkuvan väestön kanssa tekemisissä olevien tahojen, kuten Helsingin diakonissalaitoksen ylläpitämän päiväkeskus Hirundon kanssa. Hirundo tarjoaa liikkuvalle väestölle myös hätämajoitusta kesäkauden ulkopuolella.
Perjantai-dokkari seurasi Leonoran, Ionican ja Lauran kerjäämistä kadulla. He ovat tulleet Suomeen paremman elämän toivossa. Koko dokkari Areenassa:
Järjestäytynyt rikollisuus on hankalasti tutkittavissa
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylitarkastajan Terhi Tafarin mukaan kerjäämiseen pakottamiseen tai painostamiseen liittyvää ihmiskauppaa on tunnistettu Norjan lisäksi myös Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa. Tafarin mukaan näkemykset siitä, liittyykö kerjäämiseen Suomessa rikollisuutta, ovat sahanneet edestakaisin.
– Olisi todella outoa, jos Suomessa ei olisi viitteitä samasta ilmiöstä, edes pienemmässä mittakaavassa. Kerjääminen ei yleensä aiheuta järjestyshäiriöitä, jolloin se ei myöskään nouse helposti silmätikuksi, mutta tarkoittaako se, ettei ihmiskauppaa tai muuta hyväksikäyttöä tapahdu?
Ruotsin poliisi selvitti vuonna 2017 kerjäläisten toimintaa Gävleborgissa. Poliisin mukaan toiminta vaikutti järjestäytyneeltä, mutta näyttöä rikollisuudesta ei kuitenkaan saatu. Ilmoitettujen tapausten tutkinta keskeytettiin todisteiden puutteessa.
Gävleborgin poliisin mukaan kerjäämisen vuosittainen liikevaihto kipusi jopa kymmeneen miljoonaan kruunuun, eli noin miljoonaan euroon. Poliisi kertoi kuitenkin myöhemmin NA-lehden toimittajalle, että arvioi tehtiin kolmen kerjäläisen kertomuksen perusteella. Arvio kumottiin epätodennäköisenä.
Tafari epäilee, että poliisille ei ole ilmoitettu järjestäytyneeseen rikollisuuteen viittaavasta toiminnasta.
– Esimerkiksi Itä-Euroopan romanivähemmistön edustajat eivät todellakaan ilmoita toisistaan poliisille, vaikka tilanne olisi mikä.
Tafarin mukaan ihmiskaupan ja muun järjestäytyneen rikollisuuden tunnistaminen on hankalaa, sillä asianomaiset tekevät rikosilmoituksen vain harvoin. Rikolliseen toimintaan pakotettu ei useinkaan uskalla hakea apua poliisista, koska pelkää itse saavansa rangaistuksen.
– Uhrin oma ja hänen läheistensä turvallisuus voi myös olla uhattuna, mikäli hän niin sanotusti vasikoi, Tafari sanoo.
Suomessa huumekauppa lavastettiin lehdenmyynniksi
Yle uutisoi kesällä 2017 Helsingissä pyörineestä huumekaupasta, jonka tiimoilta 20 Romanian kansalaista vangittiin epäiltynä törkeästä huumausainerikoksesta. Huumekauppa oli verhottu Iso Numero -katulehden myynniksi.
Iso Numero on kadulla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuden toimeentulonsa parantamiseen. Myyjä pitää itsellään puolet 10 euron kansihinnasta.
Ison Numeron toimituspäällikön Janne Hukan mukaan yksikään virallinen myyjä ei ollut osallisena huumekauppaan. Myyjät käyttävät oranssia liiviä, ja heillä on kaulassaan myyjäkortit. Lehden viralliset myyjät ilmoittivat itse epäilyttävästä toiminnasta lehden toimitukselle.
Poliisin mukaan tilanne on rauhoittunut ainakin toistaiseksi.
– Käsittääkseni tällä hetkellä ei ole käynnissä kuviota, jossa huumekauppa olisi verhottu lehdenmyynnin varjoon, Niinimäki kommentoi.
Niinimäen mukaan tilanne saattaa kuitenkin muuttua nopeasti, kun uutta liikkuvaa väestöä saapuu Helsinkiin. Huumekauppa on yleensä luonteeltaan järjestäytynyttä.
– Tietyt ihmiset hankkivat pillerit, toiset kuljettavat ne ja kolmannet myyvät. Se, kuka on asian aivot ja kuka saa suurimman hyödyn, on jo hankalampi kysymys, Niinimäki sanoo.
Perjantai kysyy, miksi kerjääminen häiritsee? Vieraina entinen kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ja romanien elämää seurannut toimittaja Kimmo Oksanen. Koko ohjelma Areenassa: