Sosiaalisessa mediassa tehtävät kiusaamis- ja uhkaamisrikokset ovat yleistyneet ja arkipäiväistyneet niin, että laki ei ole pysynyt kehityksen mukana. Tätä mieltä on Suomen Poliisijärjestöjen liitto SPJL.
– Edellytämme ryhtymistä välittömiin toimiin, sanoo liiton puheenjohtaja Jonne Rinne.
Keskeisenä keinona poliisit haluavat eroon virkapukusäädöksessä kirjatusta nimitunnistepakosta. Nimestä luopuminen koskisi niin virkapuvun nimilaattaa kuin virkamerkkiä. Molempiin voitaisiin nimen sijaan kirjata joko pelkkä numerosarja tai tunniste, jossa olisi kirjaimia ja numeroita.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on poliisien ammattiliiton kanssa samalla kannalla.
– Näin pyritään hillitsemään ja ehkäisemään epäasiallista vaikuttamista ja maalittamista, sanoo Kolehmainen.
Virkapukuisen poliisin nimi on tähän saakka ollut näkyvissä kansalaisten oikeusturvan vuoksi. Esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas epäilee poliisin käyttäytyneen epäasiallisesti tai lainvastaisesti, tehtävää hoitaneen virkamiehen sukunimi on ollut helppo painaa mieleen suoraan virkapuvusta.
– Numerolaatta mahdollistaisi tämän yhtä hyvin kuin nimi, poliisiylijohtaja Kolehmainen linjaa.
Poliisi käyttää tunnistautumiseen myös virkamerkkiä. SPJL uskoo, että osa ihmisistä haluaa nähdä virkamerkin päästäkseen etsimään poliisista tietoa, jolla tätä voisi kiusata ja uhkailla.
Mäkisestä tulisikin HKI 54
Virkapukusäädöksessä kirjatusta nimitunnistepakosta luopuminen on kuitenkin kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. Mitään lainvalmisteluhanketta ei vielä ole vireillä.
Nykysäännöillä poliisin virkapuvun nimilaatassa on oltava vähintään sukunimi. Erityistilanteissa tilanteen johtaja voi kuitenkin päättää, että nimilaatta vaihdetaan numerolaataksi. Tavallinen työvuoro ei kuitenkaan ole erityistilanne, joten nimeä on pidettävä.
Asian selvittely on SPJL:n mukaan alkanut jo syksyllä 2017, mutta työryhmän perustamista pitemmällä ei vielä olla. Työryhmässä mukana olevien sisäministeriön, Poliisihallituksen, SPJL:n, oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajat kokoontuvat seuraavan kerran pohtimaan mahdollisista lakimuutosta toukokuussa.
– Tähän kokoukseen toivottavasti saamme eri tahoilta vielä kattavampaa näkökulmaa asiaan, sisäministeriön poliisiosaston lainsäädäntöjohtaja Kati Laitinen kertoo.
SPJL:n mielestä tahti on liian hidas. Päätöksiä maalittamisen torjunnasta pitäisi saada nopeasti, sillä kyse on ”erittäin vakavasta ilmiöstä”.
SPJL:n mukaan sosiaalisen mediassa tehtävät rikokset, kuten törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, törkeä kunnianloukkaus, viestintärauhan rikkominen, laiton uhkaus tai vainoaminen voivat toteutua paitsi kirjoitettuna tekstinä myös erilaisina kuvina ja kuvamanipulointeina.
Poliisit muistuttavat, että tekijä voi olla yksittäinen kansalainen, mutta tekojen takana voi olla myös järjestäytynyt rikollisjärjestö.
Lue myös: