Reilu vuosi sitten espoolainen Taru Öster ryhtyi pitämään turvaistuinaiheista blogia, jonka tärkeimpänä tavoitteena oli oikoa pienten lasten turvalliseen automatkustamiseen liittyviä myyttejä.
– Olin suorastaan järkyttynyt, miten paljon Suomessa keskusteluissa liikkui jopa ihan väärää tietoa ja käsityksiä, muistelee Öster.
Esimerkeiksi hän mainitsee palkki-istuinten oletetun turvallisuuden tai sen, ettei yli 3-vuotias voisi matkustaa selkä menosuuntaan.
Liikenneturva ei pidä palkki-istuinta turvallisena, koska kasvot menosuuntaan matkustaminen on törmäyksessä lapselle vaarallisempaa kuin selkä menosuuntaan matkustaminen. Selin voi matkustaa jopa 4–5-vuotiaaksi asti.
Lisäksi Öster kyseenalaistaa sen, että moni vanhempi tukeutuu turvaistuimen valinnassa liikaa turvaistuintesteihin, joissa käytettävyyttä painotetaan turvallisuuden kustannuksella.
– Näissä suositusten mukainen selkä menosuuntaan istuin ei välttämättä nouse kovin korkealle, vaikka olisi turvallisempi vaihtoehto.
Lähes aina vanhemmat haluavat tehdä parempia valintoja, kun he saavat tietoa ja perusteluja.
Taru Öster
Pian blogin perustamisen jälkeen Österille ehdotettiin Facebook-ryhmän perustamista. Lyhyen empimisen jälkeen hän perusti ryhmän erään yhteyttä ottaneen äidin, Evelina Sparfin kanssa.
Turvaistuimet/bilbarnstolar-niminen ryhmä on kerännyt reilussa vuodessa lähes 12 000 jäsentä. Suosio yllätti kahden lapsen äidin.
– Turvaistuimista ja turvallisesta matkustamisesta ei kerrota vanhemmille tarpeeksi. Tämä näkyy ryhmän suosiossa, toteaa turvaistuimiin pitkään perehtynyt Öster.
Österin oman kokemuksen mukaan tiedon etsiminen suomalaisilta sivustoilta oli hankalaa ja tieto on ristiriitaista. Moni vanhempi kokee samoin, vaikka netti on tietoa pullollaan.
– Lähes aina vanhemmat haluavat tehdä parempia valintoja, kun he saavat tietoa ja perusteluja. Moni on muuttanut mieltään, kun on kuullut ryhmässä perusteluja asioille, kertoo Öster.
Nämä seikat vanhempien olisi hyvä tietää
Vanhempien olisi hyvä tietää, että lasten tulisi matkustaa painon ja pituuden mukaan sopivassa istuimessa tai turvalaitteessa aina 135 cm pituiseksi asti. Turvavyöistuinta olisi kuitenkin hyvä käyttää niin pitkään kuin lapsi siihen mahtuu.
Ei ymmärretä, miten paljon turvallisempaa selkä menosuuntaan istuminen olisi ja että niin voisi matkustaa 5–6-vuotiaaksi asti.
Taru Öster
Facebookin Turvaistuimet/bilbarnstolar-ryhmän tavoitteena onkin ollut jakaa tietoa selkä menosuuntaan matkustamisen hyödyistä.
– Toki monet tietävät turvaistuimen tärkeyden, mutta ei ymmärretä, miten paljon turvallisempaa selkä menosuuntaan istuminen olisi ja että niin voisi matkustaa 5–6-vuotiaaksi asti, sanoo Öster.
Koukussa olevat jalat eivät ole lapselle haitaksi tai syy kääntää lasta istumaan kasvot menosuuntaan.
Turvaistuimen oikea ja ohjeenmukainen kiinnitys autossa on hyvä tarkistaa. Oikean kiinnityksen ja istuimen sopivuuden autoon voi tarkastaa esimerkiksi myyjältä tai turvalaitteen valmistajan nettisivuilta.
Esimerkiksi isofix-kiinnitysmahdollisuutta ei ole kaikissa autoissa. Isofix-kiinnitys tarkoittaa turvaistuimessa olevia kiinnikkeitä, jotka kiinnitetään suoraan auton rungossa oleviin kiinnikkeisiin.
Liikenneturvan kuopiolaisen yhteyspäällikön Tuula Taskisen mielestä kannattaa satsata istuimeen, jossa on sivuttaissuoja ja turvaistuimessa itsessään olevat viisipistevyöt, jotka pitävät lapsen paikoillaan.
Lapsi matkustaa turvallisimmin takapenkillä. Perheen pienimmät tarvitsevat kasvaessaan kolmesta neljään erilaista turvalaitetta.
Liikenneturvan sivuilla on lisää tietoa lapsen turvallisesta matkustamisesta. Myös tässä Liikenneturvan blogitekstissä on kirjoitettu turvaistuimista.
Liikenneturva suosittelee valitsemaan Plus-testatun turvaistuimen.
Neuvoloiden halutaan jakavan tietoa
Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskinen uskoo, ettei vanhemmilla ole tarpeeksi tietoa turvallisesta matkustamisesta.
Hän kertoo saaneensa turvaistuimiin liittyen vuosien varrella hyvin merkillisiä kysymyksiä. Häneltä on kysytty muun muassa sitä, että mikä on turvallisin tapa imettää liikkuvassa autossa ja että kuinka sijoittaa uusperheen viisi lasta ja anoppi kesälomareissulla henkilöautoon.
Ensimmäiseen kysymykseen vastaus on se, että auto on pysäytettävä ja sitten vasta imetettävä. Jälkimmäiseen Taskinen on vastannut, että kannattaa vuokrata tila-auto.
– Mielestäni neuvolat olisivat tässä avainasemassa, sillä ne tavoittavat parhaiten erityisesti ensimmäistä lastaan odottavat perheet ja myös maahanmuuttajat, pohtii Taskinen.
Facebookin turvaistuinryhmän toinen perustaja Taru Öster pitää Liikenneturvaa ja neuvoloita oikeana paikkana valistukselle. Hänen mielestään myös turvaistuimia myyvissä liikkeissä pitäisi olla nykyistä parempi asiantuntemus.
– Valitettavasti näistä vain Liikenneturvan osalta homma toimii. Toki hekin voisivat enemmänkin kampanjoida, Öster heittää.
Toivoisin, että poliisi ottaisi enemmän kantaa juuri siihen, miten lapset matkustavat.
Sanna-Mari Räihä
Lapinlahtelaiselle kolmen pienen lapsen äidille Sanna-Mari Räihälle rämpiminen turvaistuintiedon parissa on hyvin tuttua. Hän kertoo, että kaiken tiedon on saanut itse kaivaa.
– Neuvolassa voisi jakaa ohjelappusia ja tietoa turvallisesta matkustamisesta. Toivoisin, että poliisi ottaisi enemmän kantaa juuri siihen, miten lapset matkustavat. Turvaistuinratsioita voisi olla useammin, Räihä ehdottaa.
Neuvololat kertovat turvaistuimista vaihtelevasti.
Esimerkiksi Varkauden neuvoloista myönnetään, että turvaistuimista ei juuri saa tietoa neuvoloista. Yksi tilaisuus tiedon jakamiseen voisi olla perhevalmennuksissa. Kaikki perheet eivät kuitenkaan osallistu perhevalmennukseen eikä valmennus toteudu kaikissa kunnissa samalla tavalla.
Siilinjärvellä turvaistuimista annetaan tietoa jo raskausaikana.
– Ne tulevat esille muiden aiheiden ohessa, joten tieto saattaa peittyä muun tietotulvan alle, pohtii hyvinvointineuvolan osastonhoitaja Vesta Hynynen.
Liikenneturva on yhdessä poliisin kanssa järjestänyt Itä-Suomessa kahtena keväänä turvaistuinratsioita. Niiden tulokset ovat olleet karua luettavaa.
Viime kevään turvaistuinratsiassa kävi ilmi, että joka neljäs kiinnitti lapsen puutteellisesti lyhyillä matkoilla. Poliisi myös myönsi, että valvonta on ollut vähäistä.