Yritykset toivovat uudelta hallitukselta toimia työvoiman saatavuuden helpottamiseksi. Yle haastatteli kolme suomalaista eturivin yritysjohtajaa, jotka kertoivat millaisia asialistaa he seuraavalle hallitukselle ehdottaisivat.
Marimekon ja Rovion hallitusten puheenjohtaja Mika Ihamuotila, Sol Palveluiden toimitusjohtaja Juhapekka Joronen ja Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela toivovat uudelta hallitukselta muun muassa tarveharkinnan poistamista työperäisessä maahanmuutossa, toimia kilpailukyvyn parantamiseksi ja lisää joustoja työehdoista sopimiseen.
"Ei enää tarveharkintaa"
Työvoimavaltaisilla palvelualoilla pula työvoimasta on kipeä ongelma. Suomessa on jo monia yrityksiä, jotka olisivat suurissa vaikeuksissa, jos heillä ei olisi töissä suurta joukkoa maahanmuuttajia.
Sol Palveluiden toimitusjohtaja Juhapekka Joronen sanoo, että keinot maahanmuuttajien työllistämisen helpottamiseksi ovat tervetulleita.
Joronen toivoo, että työperäisen maahanmuuton byrokratiaa kevennetään. Tarveharkintaan ei tarvita virkamiesten neuvoja.
– Itse yrittäjänä tiedän sen, että milloin me tarvitaan ja minkälaisia ihmisiä. Siihen ei tarvita virkamiehiä neuvomaan, Joronen sanoo.
Sol Palveluiden noin 7 500 työntekijästä kolmisen tuhatta on maahanmuuttajia.
Joronen kaipaa myös enemmän joustoa työehdoista sopimiseen. Valtakunnallinen työehtosopimus ei toimi esimerkiksi pohjoisen hiihtokeskuksissa, joissa työ on voittopuolisesti sesonkityötä.
– Jos työnantajalla ja työntekijällä on halu tehdä jotain asiaa eri tavalla kuin mitä siitä on todettu työehtosopimuksessa, minusta siitä pitäisi pystyä sopimaan paikallisesti, Juhapekka Joronen sanoo.
"Kiky lisäsi tuotantoa"
Metsäkoneita valmistava Ponsse julkaisi tänään vuoden ensimmäisen osavuosituloksensa. Myynti ei tällä kertaa kasvanut analyytikoiden odotusten mukaisesti, mutta tilauskirja pullistelee lupaavasti.
Ponssen tuotannosta suurin osa myydään ulkomaille. Vientiyrityksessä kiitelläänkin nyt väistyvän hallituksen junailemaa kilpailukykysopimusta, jonka avulla tuotanto kasvoi.
– Se oli meille erittäin hyvä. Me teimme enemmän samalla työvoimalla, joten kilpailukykymme parani. Tuotantomme on hyvin yksinkertainen ja suoraviivainen – kun työtunteja lisätään, valmistamme enemmän koneita, Nummela sanoo.
Nummela toivoo kikylle jatkoa.
– Tavalla tai toisella. Mieluusti emme luovu niistä työtunneista.
Pohjois-Savossa Vieremällä sijaitseva Ponsse työllistää noin 1 700 henkilöä, joista yli puolet työskentelee ulkomailla.
Miten käy verotuksen?
Yritykselle ei ole yhdentekevää, paljonko työntekijät maksavat veroja palkastaan. Matalapalkka-aloilla käteen jäävällä rahamäärällä on iso merkitys, koska varsinkin isoissa kaupungeissa on kallista asua ja elää.
Toisaalta myös hyvin palkatuissa tehtävissä kova verotus voi nousta esteeksi palkata osaava työntekijä.
Suomeen ulkomailta palkattu kovapalkkainen asiantuntija, niin sanottu avainhenkilö, voi saada neljäksi vuodeksi verohelpotuksen, koska normaali verotus viimeistään karkottaisi tänne pyrkivät.
Marimekon suurin omistaja ja peliyhtiö Rovion hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotilatoteaa, että tuo helpotus tulisi venyttää vähintään samanmittaiseksi kuin Ruotsissa.
– Minun kokemukseni mukaan tällä verohelpotuksella on merkitystä. Ansiotuloverotus on muualla alhaisempaa kuin Suomessa ja meidän pitää olla kilpailukykyisempiä. Ruotsissa verohelpotuksen saa muistaakseni viideksi vuodeksi, Mika Ihamuotila sanoo.
Mika Ihamuotilan mukaan Rovion ja Marimekon kaltaisten yritysten on kyettävä houkuttelemaan asiantuntijoita ulkomailta, jos osaajia ei löydy Suomesta.
– Mitä enemmän saamme osaajia Suomeen, sitä enemmän suomalaiset yritykset voivat kasvaa ja sitä enemmän ne voivat palkata myös suomalaisia työntekijöikseen, Ihamuotila sanoo.
Marimekolla on noin 450 työntekijää. Roviolla heitä on vajaat neljä sataa.
Vaalikeskusteluista puuttui realismia
Eduskuntavaalien jälkeen suomalaisyrityksissä mietitään, millaisessa ympäristössä liiketoimintaa jatkossa tehdään.
– Suurimman puolueen kannatus on ensimmäistä kertaa historiassa alle 20 prosenttia. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan millainen hallitus saadaan aikaan. Toki vähän mietityttää, Ponssen Nummela pohtii.
Marimekon Mika Ihamuotila kertoo kiinnittäneensä huomion sävyyn, jolla puolueet kampanjoivat.
– Vaalikeskustelusta jäi minulle vähän epärealistinen kuva. Suomi on saatu melko hyvään kuntoon, mutta mielestäni meillä ei ole varaa nostaa varsinkaan ansiotuloveroja – emmekä saa kasvattaa julkista taloutta ja budjettia.